Lokakuu 2009

Matkalla kohti kaikille avointa koulutusta Euroopassa?

Paula Pietilä: "opiskelijavaihdon näkökulma ohjaa tarkastelemaan myös yliopiston yleistä esteettömyyttä kriittisemmin: Onko yliopisto esteetön myös ulkomaalaiselle opiskelijalle?" Paula Pietilän artikkeliin.

Oppiva-hankkeessa kartoitusta, koulutusta ja kokeiluja monenlaisten oppijoiden tueksi

Helena Korhonen Mikkelin ammattikorkeakoulu: "hankkeessa on kokeiltu erilaisia oppimisen apuvälineitä, mm. skannaavaa sanakirjakynää opinnäytetöiden tiedonhankinnan yhteydessä ja nettisivuja PDF-tulosteiksi helposti muuttavia ohjelmia. Samoin keväällä 2010 aloitetaan uutena tukimuotona kirjoittamispaja, jonne opiskelijat voivat tulla kirjallisine tehtävänantoineen ja saada tiedonhankinnan ja kirjoittamisen ohjausta suomen kielen opettajalta ja informaatikolta." Helena Korhosen artikkeliin.

Syyskuu 2009

Diak itä tukee ja edistää työyhteisöjen monimuotoisuutta ja työmarkkinoiden esteettömyyttä

Pirkko Pätynen ja Sirpa Ylönen: "Esteettömyys tukee myös yhteiskuntavastuullisen työllistämisen toteutumista, jota työyhteisöt voivat käyttää markkinointivalttinaan. Kun kilpailu työvoimasta kiristyy, kilpailussa menestyvät ne työnantajat, joilla on hyvän työpaikan maine."
Pätysen ja Ylösen artikkeliin.

Kesäkuu 2008

Esteettömyys työmarkkinoiden tulevaisuuden haasteena

Minna Poikolainen: "Työhön haluavia kehitysvammaisia on maassamme noin 3000 ja näistä työllistyneitä on vain 300 henkilöä. Todellisuus ei kohtaa ajatusta siitä, että jokaisella kansalaisella olisi oikeus työntekoon. Kehitysvammajärjestöjen tekemän kyselyn mukaan kyselyyn vastanneet arvostivat työnteossa palkan lisäksi työn tarjoamaa mielekästä tekemistä, uusien asioiden oppimista sekä työkavereita. Myös muille vammaryhmille ja vajaakuntoisille henkilöille työnteko voisi olla yksi kuntoutumisen ja yhteiskunnassa toimimisen keino."
Minna Poikolaisen artikkeliin

Esteettömästi työelämään

Teija Vartiainen: "Haastattelemani kaupanalan ammattilaiset näkivät siis tärkeimmäksi seikaksi sen, että ”ihminen osaa työnsä”. Heille oleellista näyttäisi siis olevan se, että työt tulevat hoidetuiksi hyvin, ei se, millaisilla ominaisuuksille varustettu ihminen ne tekee. Kehitysvammaisuutta itsessään ei nähty esteenä työllistymiselle. Mahdolliset esteet liittyivät siihen löytyykö kehitysvammaiselle henkilölle sellaisia työtehtäviä joista hän pystyy suoriutumaan itseään ja työyhteisöä tyydyttävällä tavalla.".
Teija Vartiaisen artikkeliin

Tammikuu 2008

Aikuisten oppimisvaikeudet - poissa silmistä, poissa mielestä?

Johanna Korkeamäki: "Suomalaisessa yhteiskunnassa on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota aikuisten oppimisvaikeuksiin, vaikka 5–10 prosenttia väestöstä elää niiden kanssa koko ikänsä." Johanna Korkeamäen artikkeliin

Marraskuu 2007

Ihmisenkokoista esteettömyysteknologiaa

Esko Kähkönen: "Suurten ikäihmisten joukon selviytymiseen tarvitaan entistä enemmän teknisiä ja tietoteknisiä apuvälineitä. Rahaa on liikkeellä silloin, kun alan teollisuus lähtee liikkeelle. Kokonaisuudessaan it-alan jättien toiminta esteettömyysalueella näyttää vielä varovaiselta." Esko Kähkösen artikkeliin

Toukokuu 2007

Viittomakielen tulkkipalvelut siirtymässä kunnilta valtioille – muuttuvatko opiskelumahdollisuudet?

Marika Rönnberg: "Mahdollinen muutos toisi eri kunnissa asuville tasa-arvoa. Nyt palvelujen saaminen riippuu siitä, missä kunnassa asuu ja millainen on kunnan taloudellinen tilanne." Marika Rönnbergin artikkeliin

Tammikuu 2007

Saavutettavaa verkko-opetusta käytännön toimenpiteillä

Anneli Salomaa: "Kun luodaan selkeät pelisäännöt verkko-opetuksen saavutettavuudelle ja noudatetaan niitä, edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta." Anneli Salomaan artikkeliin

Syyskuu 2006

Esteettömyysperiaatteen kehitys ja YK

Timo Saloviita: "Esteettömyyden käsite (design for all, universal design) on viime vuosina yleistynyt vammaispoliittisessa keskustelussa. On kiinnostavaa havaita, että Yhdistyneillä Kansakunnilla ja sen alajärjestöillä on ollut koko järjestön olemassaolon ajan merkittävä vaikutus vammaisuutta koskevaan keskusteluun ja vammaisuuden tulkintoihin." Timo Saloviidan artikkeliin

Kesäkuu 2006

Kesänovelli: Hautajaiset

Jari Klemetti: "Voidaan kai ajatella että ihmiset pitivät tanssittajasta, koska hän osasi joitain temppuja. Osasi hauskuttaa liikkeillään saaden muut elehtimään." Jari Klemetin novelliin

Toukokuu 2006

Yhdenvertaisuus puntarissa - opiskelijan puheenvuoro

Jouni Vornanen: Yhdenvertaisuutta korkeakouluissa ei ole aikaisemmin tutkittu kovinkaan kattavasti, joten tradenomi  Kati Tuovinen päätti tarttua härkää sarvista. Onhan Suomikin sitoutunut moniin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jouni Vornasen artikkeliin

Huhtikuu 2006

Kolhuja nupissa

Liisa Lavi-Eskelinen: "Markkinatalous siis määrittelee ihmisten ominaisuudet ja heidän tarpeensa, vaikka tilanteen pitäisi olla päinvastainen.."Liisa Lavi-Eskelisen artikkeliin

Maaliskuu 2006

Aivan arkisia asioita

Hannu Puupponen: "Opetusalalla kaikilla henkilöstön jäsenillä on valtaa, jota heidän tulisi käyttää opiskelijan osallistumisen ja oppimisen hyväksi. Arjen käytäntöihin sisältyy kuitenkin eri osanottajia eriarvoistavia asenteita ja toimintatapoja, joita ei virkamies tai -nainen työssään usein itse tiedosta." Hannu Puupposen artikkeliin

Helmikuu 2006

Oikeudellinen katsaus vammaisten opiskelijoiden asemaan korkeakouluissa

Jukka Kumpuvuori: "Aiemmin vammaisuus määriteltiin puhtaan lääketieteellisesti, kun nykyään pyrkimys on määritellä vammaisuus yksilön ja ympäristön välisen suhteen avulla. Tämä tarkoittaa, että ympäristön tulee sopeutua yksilöiden erilaisiin ominaisuuksiin ja tarpeisiin." Jukka Kumpuvuoren artikkeliin