ESOK-hanke 2006-2011

Oppiva-hankkeessa kartoitusta, koulutusta ja kokeiluja monenlaisten oppijoiden tueksi

Mikkelin ammattikorkeakoulussa tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia. Helena Korhonen

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on toteutettu useita hankkeita, joiden tavoitteena on ollut kehittää oppimisen ohjausta ja opiskelijapalveluita. Hankkeet ovat olleet seutukunnallisia tai lähestyneet asiaa organisatorisesta näkökulmasta. Myös esteettömyyttä on pyritty kehittämään erityisesti tilojen esteettömyyden kannalta sekä edistämällä opiskelijoiden terveellisiä elämäntapoja, harrastustoimintaa ja elämänhallintataitoja. Vastikään on laadittu myös oppilaitokselle hyvinvointiohjelma ja kehitetty kuraattorin toimintaa.

Kuitenkin vasta nyt on havahduttu huomaamaan, että oppilaitoksen ensisijaiseen toimintaan eli oppimiseen, opetukseen ja erityisesti aikuisten oppimisvalmiuksien tukemiseen tarvitaan lisää palveluja. Jotta koulutuksen esteettömyys ja yhdenvertaisuus toteutuisivat, erityisesti oppilaitoksessa opiskelevien oppimisvaikeuksisten tilannetta pitää kartoittaa ja heidän tukipalvelujaan kehittää. 

Onko meillä oppimisvaikeuksia?

- Jokainen rivityössä työskentelevä opettaja tuntee oppimisen ongelmat nahoissaan mutta resurssit ja auttamismahdollisuudet ovat olleet rajalliset, toteaa Mikkelin ammattikorkeakoulun Oppiva-hankkeen hankepäällikkö Helena Korhonen ja jatkaa: - Kun tilannetta ryhdyttiin kartoittamaan, ilmeni hämmästyttävän suurta epätasaisuutta palvelujen saannissa. On koulutusohjelmia, joissa tukea saa tarvittaessa, ja koulutusohjelmia, joissa tukea ei saa. Johonkin oppimisvaikeuteen tukea saattaa saada mutta johonkin toiseen vaikeuteen ei saa samankaan koulutusohjelman sisällä. Usein opettaja joutuu joko tarjoamaan lisäohjausta vapaa-aikanaan tai pahoitellen kieltäytymään lisäohjauksesta resurssipulaan vedoten. Oivallinen ratkaisu tähän olisi palvelusetelikäytäntö, joka on useissa muissa korkeakoulussa jo hyväksi todettu. Sen avulla opiskelija saisi tarvitsemansa tuen, eivätkä opinnot turhaan viivästyisi tai keskeytyisi.

Oppiva-hankkeen eli Oppimis- ja lukivaikeuksisen oppijan tukeminen ja ohjaus Mamkissa    -hankkeen tavoitteena on lisätä koulutuksen yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä, edistää erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimisvalmiuksia sekä kartoittaa ja kehittää erilaisia tukipalveluita. Edelleen tavoitteena on edistää toisen ja korkea-asteen kouluttajien sekä muiden asiantuntijoiden kompetenssia oppimisvalmiuksien tukemisessa sekä lisätä eri hallinnonalojen ja eri ammattiryhmien yhteistyötä erilaisten oppijoiden tukemisessa.

Oppimisen ongelmien esiintyvyyttä on selvitetty kyselyin. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden intrassa toteutetussa kyselyssä kysyttiin, onko opiskelijalla ollut ammattikorkeakoulussa oppimiseen liittyviä ongelmia.  Suomeksi vastanneesta 1195 opiskelijasta 62,09 % oli sitä mieltä, että oppimiseen liittyviä ongelmia on ollut.  Ongelmien laatua ei kyselyssä pyydetty määrittelemään.

Entäs sitten, kun oppijan äidinkieli ei olekaan suomi?

Oppiva-hankkeessa on selvitetty paitsi sellaisen oppijan tukemista, jolla on oppimisvaikeuksia, myös suomea toisena/vieraana kielenä käyttävän oppijan tukimahdollisuuksia. S2 (suomi vieraana ja toisena kielenä) -koulutustarjonnasta on tehty kysely Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin alueen koulutuksen järjestäjille tavoitteena saada selville, onko alueen koulutuksen tarjoajilla edistyneen tason suomen opetusta. Kartoitusalueella ei selvityksen mukaan ollut tarjolla minkäänlaista edistyneen tason suomen kielen koulutusta, johon ammattikorkeakoulukin voisi tarvittaessa opiskelijoita ohjata.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa on ammattikorkeakoulussa yksittäisiä opiskelijoita, joiden suomen kielen taito ei riitä edes opinnoista selviytymiseen, saati sitten ammatissa toimimiseen tai ammattialan kehittämiseen. Kielitaito kun ei kehitykään ”siinä sivussa” kuin tyypillisesti vain erittäin koulutetuilla tai usean aiemman vieraan kielen haltuun ottaneilla kielellisesti lahjakkailla oppijoilla. Keskiverto-opiskelija on aivan täystyöllistetty muunkin kuin kielen opiskelun suhteen. Ristiriitaa aiheutuu siitä, että ammattikorkeakoulu on linjannut kuitenkin, että kielitaitoa ei käytetä karsivana tekijänä opintoihin valittaessa. Myöskään tukea oppilaitokseen valituille s2-opiskelijoille ei ammattikorkeakoulussa tarjota.

Mielenkiintoista korkea-asteella on, ”suomen opetukselle on asetettu yhä enemmän sellaisia suoria työllistymiseen, jatkokoulutusvalmiuksiin ja oppimistaitoihin liittyviä vaateita, joita kielenopetukselle ei aiemmin ole tavattu asettaa ja jollaisiin maamme vieraiden kielten opetuskaan ei ole joutunut vastaamaan. Pedagogiset haasteet ovat monimuotoistuneet, ja niiden myötä s2-opetuksen tulisi muuttua enemmän toisen kielen opetukseksi ja erottua pedagogiikaltaan enemmän toisen kielen opetukseksi vieraan kielen opetuksesta.” (1) Yhtenä esimerkkinä siitä, että kielitaidolle asetetaan suuret haasteet, ovat ammattikorkeakoulujen kansainväliset kaksoistutkinnot, joissa saavutetaan tutkinnot useassa yhteistyökorkeakoulussa (2). Suomessahan opinnoista esimerkiksi kypsyysnäytteellä on nykyisin kielikokeen luonne; paitsi että kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä ammattialaan, myös erinomaista kotimaisen kielen taitoa. Parhaimmillaan kaksoistutkinnot ovat kuitenkin täydentämässä aidosti kansainvälistä korkeakouluyhteisöä.

Mamk on aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö
Kuva 1: Mamk on aidostikansainvälinen
korkeakouluyhteisö

Kyselyitä, koulutusta ja kokeiluja monenlaisten oppijoiden tueksi

Oppiva-hankkeessa koulutus oppimisvalmiuksien tukemisesta, erilaisten oppijoiden huomioon ottamisesta ja erityyppisistä oppimisvaikeuksista on tarkoitus toteuttaa verkkomuotoisesti opiskelijoiden intrassa. Tämä tapahtuu antamalla tietoiskuja opiskelun esteettömyydestä, erityyppisistä oppimisvaikeuksista sekä saatavilla olevista itsehoitokeinoista ja tukitoimista. Nämä infopaketit ovat luonnollisesti myös henkilöstön käytössä. Hyvänä apuna tässä työssä ovat olleet jo aiemmin Esok-hankkeessa tuotetut oppaat. Joidenkin tietoiskujen laatiminen on kuitenkin osoittautunut yksinkertaisemmaksi kuin toisten. Esimerkiksi liikkumisesteisen kulkuväyliä tuntuu olevan helpompaa kartoittaa kuin opastaa opiskelijaa, jolla on hankaluuksia yhdistää teoriaa ja käytäntöä tai jolla on käsitteellisen ajattelun vaikeuksia vielä korkeakouluopintojen vaiheessa.

Vertaistukea pyritään antamaan opiskelijoiden intrassa kertomalla oppimisen tarinoita, joita on kerätty opiskelijoilta kyselyn avulla. Matemaattisista oppimisvaikeuksista koulutus järjestetään livenä ja verkkovälitteisesti Niilo Mäki Instituutin ja joidenkin muiden ammattikorkeakoulujen hyvien käytäntöjen kuvauksella 18.11.2009.

Lisäksi hankkeessa on kokeiltu erilaisia oppimisen apuvälineitä, mm. skannaavaa sanakirjakynää opinnäytetöiden tiedonhankinnan yhteydessä ja nettisivuja PDF-tulosteiksi helposti muuttavia ohjelmia. Samoin keväällä 2010 aloitetaan uutena tukimuotona kirjoittamispaja, jonne opiskelijat voivat tulla kirjallisine tehtävänantoineen ja saada tiedonhankinnan ja kirjoittamisen ohjausta suomen kielen opettajalta ja informaatikolta. Edelleen on ajanmukaistettu opiskelijan oppaita ja työvälineitä, mm. kirjoitettu uusi ylemmän amkin opinnäytetyön opas, ja parhaillaan ollaan tarkistamassa opiskelijoiden intrassa olevia muita opiskelun oppaita.

Korkeakouluopiskelussa hyödynnetään monenlaisia oppimisympäristöjä
Kuva 2: Korkeakouluopiskelussa
hyödynnetään monenlaisia
oppimisympäristöjä

- Vaikka esimerkiksi syrjäytymisvaarasta ei puhuttaisikaan korkeakouluopintojen yhteydessä, tulee ottaa huomioon, että syrjäytymistäkin on monenlaista. Kun korkeakoulussa koulutetaan opiskelijoita asiantuntijatehtäviin, vaatimukset ovat kovat. Asiantuntijatehtävissäkin voi syrjäytyä esimerkiksi ammattialan ja työn kehittämisestä, jos vaikkapa työvälinetaidot, käsitteellisen ajattelun tai kirjoittamisen taidot ovat heikot, kertoo hankepäällikkö Korhonen.
- Yleisten ammattitaitovaatimusten lisäksi on tietysti myös ammattialakohtaisia vaateita; esimerkiksi lääkkeitä jakaessa ja taloja rakentaessa on yksinkertaisesti vain pakko osata laskea!

Oppiva-hankkeen toiminta-aika on vuosi 2009. Hankkeen aikana on tarkoitus antaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa toimenpidesuositukset siitä, miten erilainen/”monenlainen” oppija otetaan huomioon esteettömän opiskelun näkökulmasta opintoihin valittaessa, opetuksessa ja ohjauksessa, harjoittelussa, tenteissä, tehtävien, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen tekemisessä sekä näiden opintosuoritusten arvioinnissa. Kehittämistä jatketaan useamman korkeakoulun yhteishankkeessa vuodesta 2010 lähtien.


Artikkelin kirjoittaja: Helena Korhonen

(1) Aalto, Eija, Mustonen, Sanna & Tukia, Kaisa 2009. Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3/2009, 403 - 423.
(2) Opetusministeriö 2004. Kansainvälisten yhteistutkintojen ja kaksoistutkintojen kehittäminen. Opetusministeriön suositus 11.5.2004.