7.4 Apuvälineet

Lääkinnällisessä kuntoutuksessa apuvälineillä tarkoitetaan välineitä ja laitteita, joilla lisätään ihmisen toimintamahdollisuuksia, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta elämän eri alueilla silloin, kun toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai kehitysviivästymän vuoksi.

Yleensä apuvälineet myönnetään terveydenhuollon kautta lääkinnällisenä kuntoutuksena (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991) tai Kansaneläkelaitoksen kautta ammatillisena kuntoutuksena (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005). Ammatillisena kuntoutuksena myönnetään opiskelussa ja työssä välttämättömiä niin sanottuja kalliita ja vaativia apuvälineitä. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden apuvälineet korvaa vakuutusyhtiö.

Kotikunnan sosiaalitoimi myöntää vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) nojalla korvausta joistakin päivittäisissä toiminnoissa välttämättömistä apuvälineistä, palveluista tai tukitoimista (esimerkiksi henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut).

7.4.1 Kuuleminen

Huonokuuloinen henkilö kommunikoi yleensä puheella ja käyttää kuulemisessaan apuvälineenä kuulokojetta. Joillakin kuulovammaisilla on käytössään sisäkorvaistute.

Lisäksi monet huonokuuloiset ja sisäkorvaistutetta käyttävät henkilöt voivat käyttää muita teknisiä apuvälineitä, kuten FM-laitetta, ryhmäkuuntelulaitetta tai induktiosilmukkaa, jos sellainen on asennettu tilaan. FM-laite on yksilöllisellä ja säädettävällä radiotaajuudella toimivat lähetin-vastaanotinlaitteisto. Laite toimii paristoilla tai ladattavalla akulla. Puhujalla on kaulassa kannettava lähetinmikrofoni. Opiskelijalla on vastaanotin, jota hän kuuntelee joko vastaanottimen omilla kuulokkeilla tai käyttäen kuulokojetta lisävahvistimena. FM-laite tuo puhujan äänen suoraan kuulolaitteeseen, jolloin ympäristöhäly ja kaiku vähenevät.

Joskus FM-laitetta parempi vaihtoehto on ryhmäkuuntelulaite, erityisesti ryhmätyöskentelyssä tai kokouksissa. Ryhmäkuuntelulaite toimii periaatteessa samoin kuin FM-laite, mutta mikrofoneja on käytössä useampia tai vastaanotin ottaa signaalin laajemmalta alueelta kuin FM-laite.

7.4.2 Näkeminen

Näkövammaiset tietokoneenkäyttäjät eivät yleensä pysty tutkimaan näyttöruudun informaatiota pelkästään katseensa avulla. Näkövamman laadusta riippuen ruudulla olevan informaation selvittämiseen käytetään erilaisia apuvälineitä, joka valitaan lukemistavan ja käyttötilanteen mukaan:

• ruudunlukuohjelmat
• puhesyntetisaattorit
• pistenäyttö
• suurennusohjelma.

Apuväline lukemistavan ja käyttötilanteen mukaan

Joissakin tapauksissa riittää, että näyttömonitori on suurikokoinen tai väriasetukset ja fontti yksilöllisten tarpeiden mukaiset. Jos taas näkökenttä on hyvin kapea, tarvitaan tavallista pienikokoisempi monitori. Useimmat heikkonäköiset käyttävät niin sanottua suurennusohjelmaa, joka näyttää tekstin ja muut ruudun elementit halutulla tavalla suurennettuna.

Kun lukunäkö puuttuu kokonaan, näyttömonitori korvataan puhe- tai pistekirjoitustulostuksella. Näissä tapauksissa ei myöskään hiirtä voida käyttää, vaan kaikki tarvittavat toimenpiteet on hoidettava näppäimistöltä. Puhesyntetisaattori soveltuu useimpien näkövammaisten tarpeisiin joko ensi- tai toissijaisena apuvälineenä. Heikkonäköisetkin, jotka käyttävät pääapuvälineenään suurennusohjelmaa, lukevat pitkät tekstit mieluiten puhesyntetisaattorilla.

Ruudunlukuohjelmat

Ruudunlukuohjelma ohjaa puhesyntetisaattoria puhumaan ääneen halutun osan ruutua tai näyttämään sisällön pistekirjoituksella. Kuvia ei kuitenkaan voida tulkita konepuheeksi tai pistekirjoitusnäytölle.

Eri käyttöjärjestelmiä varten on kaupan monia ruudunlukuohjelmia, joista meillä graafisessa ympäristössä käytetyimpiä ovat Jaws for Windows ja Hal/Supernova.

Puhesyntetisaattorit

Tietokone saadaan puhumaan puhesyntetisaattorin avulla. Ruudunlukuohjelma mahdollistaa tietokoneen ja sovellusohjelmien itsenäisen käytön konepuheen varassa. Joissakin ruudunlukuohjelmissa on sisäänrakennettu monikielinen puhesyntetisaattori.

Ohjelmaa voidaan näppäinkomennoilla käskeä lukemaan esimerkiksi koko näyttöruudun sisältö, rivi, sana tai tarkistaa kirjain kirjaimelta jokin tekstin kohta. Yleensä luontevin tapa on luetuttaa ruudun sisältö rivi kerrallaan vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Niinpä rinnakkaisten palstojen tai taulukoiden sarakkeiden lukeminen on erittäin työlästä: syntetisaattori lukee ääneen koko rivin vasemmasta oikeaan reunaan, vaikka oikea lukutapa olisi ylhäältä alas sarake tai palsta kerrallaan. Apuvälineen käyttötaidoista lopulta paljolti riippuu, kuinka hyvin esimerkiksi taulukoita voidaan hahmottaa puhesyntetisaattorin tai pistenäytön avulla. Samoja ongelmia on usein myös suurennusohjelman käyttäjillä.

Meillä käytetyimpiä puhesyntetisaattoreita ovat suomea puhuva Mikropuhe sekä monikieliset Eloquence ja Orpheus.

Pistenäyttö

Pistenäyttö on tietokoneeseen liitettävä ulkoinen laite, joka muuttaa näyttöruudun tekstin pistekirjoitukseksi. Pistenäytössä on vain yksi rivi, joka on pituudeltaan mallista riippuen 40-80 merkkiä. Pistenäytön ohjausnäppäimillä näyttöruudun sisältöä voidaan valita luettavaksi rivi kerrallaan. Pistenäyttö toimii ruudunlukuohjelman sille välittämällä tiedolla.

Yleisiä pistenäyttöjä ovat kotimainen Caiku Albatros sekä kansainvälisesti tunnetut Alva ja Baum Vario.

Suurennusohjelma

Jos heikkonäköisen tarpeisiin eivät riitä suurikokoinen näyttömonitori ja käyttäjäkohtaiset fontti- sekä väriasetukset, käytetään erityistä suurennusohjelmaa. Ohjelmat suurentavat sekä merkkipohjaista tekstiä että grafiikkaa.

Eri ohjelmat suurentavat ruutua eri tavoin, ja osassa ohjelmia on useampi vaihtoehto suurennustyylin valitsemiseksi. Suurennettua tekstiä luettaessa käyttäjä joutuu usein vierittämään tekstiä sekä sivu- että pystysuunnassa. Käytetyimpiä suurennusohjelmia ovat Zoomtext, Magic ja Lunar.

7.4.3 Kommunikoiminen

Kommunikoinnin apuvälineillä voidaan ilmaista sanallisia viestejä silloin, kun puhuminen tai kirjoittaminen ei onnistu tai kun puhe on epäselvää. Kommunikoinnin apuvälineisiin lukeutuvat myös puheäänen tuottamiseen liittyvät apuvälineet. Puheäänen vahvistin on laite, joka voimistaa oman äänen silloin, kun se ei kanna tavanomaisissa keskustelutilanteissa. Ääniproteesilla puolestaan voidaan korvata äänen tuottamisessa tarvittavien elinten toiminta kurkunpäässä.

7.4.4 Kirjoittaminen

Kynän tai tavanomaisen näppäimistön käyttö voi olla hankalaa monesta eri syystä: heikentyneestä hienomotoriikasta, silmän ja käden yhteistyöstä tai sormien puristusvoimasta. Kynän käyttöä voivat helpottaa tavanomaista paksumpi tartuntapinta tai erillinen kynäpidike.

Jotta tietokone voi toimia kirjoittamisen apuvälineenä, sen ohjaimet, asetukset, tekstinkäsittelyohjelma ja muut tarvittavat ohjelmat on sovitettava käyttäjänsä toimintakyvyn ja käyttötarpeiden mukaan.