6.1 Hakijat, joiden näkö on heikentynyt

Valintakokeessa hakijan tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä

• omat apuvälineet,
• kohdevalaisin,
• lisäaikaa,
• ohjeet ja kirjalliset tehtävät toivotunlaisessa muodossa: tulosteena, levykkeellä tai muistitikulla,
• avustaja.

Heikentynyt näkö voi merkitä alentunutta näöntarkkuutta tai muita toiminnallisia ongelmia. Tilanteet ovat yksilöllisiä, joten vakioratkaisuja ei ole. Kokeessa tulee olla mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia apuvälineitä.

Lääketieteellisten tosiseikkojen lisäksi on otettava huomioon yksilön itsensä kuvaamat toiminnalliset ongelmat kuten häikäistyminen ja hämäränäön ongelmat. Hyvällä valaistuksella on erityisen suuri merkitys. Kohdevalolla voidaan parantaa tilan valaistusta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Näön heikentyminen hidastaa usein lukemista. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi on perusteltua saada lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Lisäajan tarkoituksena on kompensoida lukemisen hitautta, ei antaa lisää aikaa ajattelulle.

Tarpeellisen ja kohtuullisen lisäajan määrä riippuu koetyypistä. Paljon lukemista edellyttävät aineistotehtävät ja monivalintakysymyksiä sisältävät kokeen osat edellyttävät enemmän lisäaikaa kuin esimerkiksi yksi esseeaihe. Suuntaa antavana ohjeena voitaneen pitää ylioppilastutkinnossa käytössä olevaa 2 tunnin lisäaikaa. Jos koe on lyhyempi kuin 3-4 tuntia, on lisäajan määräkin lyhyempi, esimerkiksi 1-2 tuntia.

Monivalintalomakkeen käyttö saattaa olla ongelmallista. Jos näkö on heikentynyt, pitäisi olla mahdollisuus merkitä vastaukset lomakkeen sijasta paperille, jotta vältyttäisiin riskiltä merkitä vahingossa vastaus väärälle riville tai sarakkeeseen, siis eri kohtaan kuin mihin vastaaja on sen tarkoittanut.

Ohjeet ja kirjalliset tehtävät tulee saada opiskelijan arvion perusteella sopivassa muodossa, riittävästi suurennettuna, pistekirjoituksena tai tekstinä levykkeellä tai muistitikulla.