ESOK-hanke 2006-2011

5.1 Opiskelijavalintojen yhdenvertaisuus

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu voivat lain mukaan tarvittaessa valita opiskelijansa päättämillään perusteilla. Perusteet eivät voi kuitenkaan olla sellaisia, että ne rikkovat perustuslain säädöksiä yhdenvertaisuudesta. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hakijoille on annettava selvät ohjeet siitä, miten opiskelijavalintaan voi hakea oikaisua.

Kukin korkeakoulu voi päättää itse, miten toteuttaa valintakokeet ja tarvittavat yksilölliset ja erityisjärjestelyt niin, että kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. On kaikkien kannalta parempi, että erityisjärjestelyt sujuvat mutkattomasti. Toisaalta oppilaitoksen on syytä varmistaa, että erityisjärjestelyjä ei käytetä väärin niin, että muiden hakijoiden oikeusturva kärsii. Hakijalta pyydetään asiantuntijan lausunto, esimerkiksi luki-häiriöstä voidaan vaatia lääkärintodistus.

Mikäli valintakokeessa on osioita, joihin joidenkin hakijoiden on mahdoton osallistua, esimerkiksi liikunnallisia tehtäviä, oppilaitoksen on syytä pohtia, voisiko mitattavan taidon osoittaa muuten, vaikkapa sovelletulla kokeella. Valintakokeen järjestelyissä voi ilmetä myös äkillisiä ja tilannekohtaisia muutoksia, esimerkiksi sairastumisia.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on tarkat ohjeet niiden ylioppilaskokelaiden varalle, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä kokeessa. Nämä ohjeet ovat suosituksia, ja niistä on hyötyä myös korkeakoulujen valintakokeiden järjestämisessä. Ohjeissa otetaan huomioon

  • kuulovammaiset kokelaat
  • luku- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat
  • vieraskieliset kokelaat
  • sairaat ja vammaiset kokelaat.

Korkeakoulu saa itse päättää valintakriteereistään, joten se voi ottaa hakijan opiskelijaksi, vaikka hän ei vammastaan tai sairaudestaan riippuvasta syystä voi lainkaan osallistua valintakokeeseen. Tällöin oppilaitoksella on luonnollisesti oltava tieto siitä, että hakija selviytyisi opinnoista, joihin hakee.

Erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa valintakokeen arvosteluun niin, että se koituisi hakijan vahingoksi. Niiden takia ei saa esimerkiksi vähentää hakijan pisteitä.

Korkeakoulujen olisi hyvä esittää mahdollisimman selkeästi ja näkyvästi, mihin erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on otettava yhteyttä ja mitä järjestelyjen saaminen vaatii. Sekä sähköisessä että painetussa opiskelijavalintaoppaassa on syytä kertoa selvästi paitsi valintakoejärjestelyistä myös sellaisia tietoja, jotka liittyvät opiskelun sujumiseen sitten, kun on päässyt opiskelemaan. Sähköisen version luettavuus apuvälineillä kannattaa varmistaa, ks. esimerkiksi Julkishallinnon verkkopalveluja koskevaa suositusta JHS 129. Painettua materiaalia olisi hyvä saada myös isotekstisenä. Kun päätetään, millä tavoin hakija voi ottaa yhteyttä korkeakouluun saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt, on syytä ottaa huomioon erilaiset tavat kommunikoida.