4.1 Yhtenäiset ohjeet ja käytänteet
Korkeakoululla tulee olla yleisohjeistus valintakokeen esteetöntä toteuttamista ja tarvittavia yksilöllisiä ratkaisuja varten.
Yleisohjeistuksessa on hyvä julkaista kaikkien saataville esteettömässä muodossa ainakin seuraavat tiedot:
- Kuinka esteettömiä korkeakoulun fyysiset oppimisympäristöt ovat?
- Mitä opetuksen ja opiskelun esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja on käytössä?
- Kuka, miksi ja missä voi tarvita valintakokeeseen liittyviä yksilöllisiä järjestelyjä?
- Mihin järjestelyihin on varauduttu?
- Miten järjestelyjen tarve otetaan huomioon järjestelmällisesti?
- Kuka vastaa esteettömyydestä korkeakoulussa keskitetysti ja ketkä eri koulutusten tai toimintojen osalta?
- Miten haetaan yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen?
- Kenelle, mihin osoitteeseen ja mihin mennessä hakemus toimitetaan?
- Mitä asioita hakemuksesta tulee ilmetä?
- Mitä asiakirjoja hakemukseen tulee liittää?
- Kenen kirjoittamat lausunnot hyväksytään?
- Miten ja milloin hakijalle tiedotetaan myönnetyistä yksilöllisistä valintakoejärjestelyistä?
- Miten ja milloin hakija voi esittää muutoksia myönnettyihin yksilöllisiin valintakoejärjestelyihin?
Korkeakoulun eri yksiköillä voi olla omia ohjeita ja käytänteitä, jotka täydentävät yleisohjeistusta.
Ohjeistuksilla ei saa sulkea pois tai rajoittaa jonkin ryhmän tai hakijan tosiasiallisia mahdollisuuksia yksilöllisiin järjestelyihin. Järjestelyjä ei saa esimerkiksi rajata koskemaan vain vaikeavammaisia hakijoita tai erilaisia oppijoita, joilla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö.
Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamiseksi avainasemassa ovat henkilöstön osaaminen sekä käytännöistä sopiminen ja tiedottaminen. Henkilöstön koulutukseen, avustajien palkkioihin, apuvälineisiin ja lisäajan aiheuttamiin kuluihin tulee varata rahoitus.
Valintakokeen esteettömyydestä ja sen yhdenvertaisuusvaikutuksista on kerättävä palautetta hakijoilta ja henkilöstöltä. Valintakokeen esteettömyys tulee sisällyttää yhtenä arvioitavana kohtana korkeakoulun toiminnan laadun arviointiin.
Tietoa yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutumisesta voidaan kerätä erilaisten arviointien yhteydessä lisäämättä merkittävästi kenenkään työtaakkaa tai kyselyjen määrää.
Sama koskee opiskelijarekrytoinnin ja valintakokeen tiedotuksen arviointia. Kun erilaisia markkinointiselvityksiä tehdään jatkuvasti, voidaan samalla kerätä tietoa viestinnän esteettömyydestä ja yhdenvertaisuusvaikutuksista.
Valintakokeiden esteettömyyden toteuttamista varten on usein eduksi, jos järjestelyjen ohjaus tapahtuu keskistetysti. Esimerkiksi Turun yliopistossa vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden erityisjärjestelyhakemukset käsitellään tiedekuntien ja vammaisasiamiehen yhteistyönä (Turun yliopisto 2008).
