Bruggen muistoluonnos

Tämä epävirallinen suomennos on tarkoitettu edistämään varsinaiseen englanninkieliseen muistioon Memorandum tutustumista ja sen kommentoimista.

Muistio

Muistioluonnosta kehitellään keskusteluissa Bruggen konferenssissa ja yhteisesti hyväksytty tulos annetaan poliitikoille. Bruggen konferenssi on osa Bolognan prosessia ja jokainen prosessiin sitoutunut kumppani voi vaikuttaa muistioon. Hyvin perustellun muistion lähtökohtia ovat politiikat, arjen käytännöt ja kokemuksellinen tieto.

Konferenssin järjestäjän toivovat Bolognan seurantaryhmän nimeävän kansalliset yhteyshenkilöt, jotka kokoavat maksimissaan nelihenkisen lähetystön. Lähetystön jäseniä voivat olla henkilöt, jotka toimivat poliitikkoina, vammaisten opiskelijoiden tukipalveluissa tai ovat korkeakoulun vammaisia henkilöstön jäseniä tai opiskelijoita.

Muistioluonnos

Me Bruggen konferenssin osanottajat hyväksymme yksimielisesti tämän muistion.

Tällä muistiolla haluamme kiinnittää huomion vammaisten henkilöiden korkeakouluissa opiskelun ja työskentelyn sisällyttämiseen Bolognan prosessiin ja kauaskantoisesti muuhun yhteiskuntaan.

Tähän muistioon ovat vaikuttaneet YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, European Agency:n julkaisut, Bolognan seuranraryhmän raportit ja muistiot. Lisäksi tekstiä ovat kehittäneet monet poliittisten vaikuttajien, vammais- ja inkluusiovastaavien, vammaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden arvokkaat kokemukset.

1. Esipuhe

1. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) kannattaa inklusiivista koulutusta. Tiedostamme, että inklusiivisen korkeakoulutuksen toteuttaminen vaatii huomattavia ponnistuksia, jotka edellyttävät aikaa, työpanosta ja taloudellisia voimavaroja pitkäaikaisesti. Siitä huolimatta esitämme, että jokaisessa valtiossa otetaan poliittiseksi tavoitteeksi inklusiivinen korkeakoulutus.

2. Totesimme, että sosiaalinen ulottuvuus on otettu huomioon Bologna-prosessin julkilausumissa. Annamme tälle täyden tukemme ja haluamme olla edistämässä ja toteuttamassa tätä pyrkimystä.

3. Vammaisten henkilöiden opiskelu ja työ esitetään tässä omana kysymyksenään, mutta se sisällyttää kaikkiin muihin teemoihin Bolognan prosessin seurannassa.

4. Nykyisin on olemassa monia vammaisuuden malleja. Kullakin mallilla on historiallinen taustansa ja siten myös oma arvonsa. Muistiossa kunnioitetaan jokaisen valtion autonomiaa ja vammaisuuden malleja koskevia valintoa. Tavoitteena ei ole esittää yhtä tai parasta mallia. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että jokaisessa maassa jokin malli valitaan, ja se voi toimia politiikan perustana sekä visiona vammaisten henkilöiden opiskelulle ja työskentelylle.

On tunnettua, että vammaisuuden määritelmät vaihtelevat valtioiden sisäisesti ja eri valtioiden välillä. Tässä julkilausumassa jätetään tietoisesti vammaisuuden määritelmä muotoilematta. Kannustamme kuitenkin jokaisessa valtiossa tavoittelemaan yksiselitteistä määrittelyä. Henkilölle, joka katsotaan vammaiseksi kotimaassaan, ja jolla on erityistarpeita opiskelun suhteen, on oltava saatavilla vähintään samat oikeudet kansainvälisen vaihdon kohdemaassa kuin kotimaassa.

2. Seitsemän kohtaa vammaisten henkilöiden huomioimiseksi

Vammaisuus tulisi sisällyttää kattavasti Bolognan prosessiin, mutta erityistä huomiota toivomme kiinnitettävän seuraaviin seitsemään kohtaan:

Aihe 1: liikkuvuus

Lontoon asiakirja mukaan (Toukokuussa 2007), "henkilöstön, opiskelijoiden ja tutkintonsa suorittaneiden liikkuvuus on yksi Bologna-prosessin keskeisistä tekijöistä".

Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet liikkuvuuteen tulee taata jokaisessa valtiossa. Liikkuvuuden tulee mahdollistaa oppilaitoksen vapaa valitseminen, oppilaitoksen nimen ja maineen perusteella, ei vain tukipalveluiden vuoksi. Liikkuvuutta myös kansainvälisen vaihdon ohjelmiin osallistumisena on edistettävä lisätoimin.

Aihe 2: laadun varmistus

Koulutuksen taso tulee säilyttää tinkimättömästi myös vammaisille opiskelijoille. Opintopolut edellytettyihin päämääriin voivat kuitenkin vaihdella. Pidämme tärkeinä välineinä laadunvarmistusta sekä siihen sisältyviä ohjeita ja suosituksia. Oleellista on, että vammaisten henkilöiden täysi osallisuus koulutusjärjestelmään toteutetaan. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon henkilöstön koulutus (opettajien opettaminen).

Aihe 3: työllistettävyys

Bologna-prosessin seurantaryhmän määrittelytavassa työllistettävyys sisältää kyvyn työn saamiseen, työssä pysymiseen ja liikkuvuuteen työmarkkinoilla. Tämän mukaisesti, esitämme että kaikissa työllistämisohjelmissa muistetaan vammaisen henkilön opiskelu ja työskentely. Lisäksi on ryhdyttävä vammaisuuteen liittyviin lisätoimiin kuten työnantajien tietoisuuden lisäämiseen sekä ura- ja ohjauspalvelujen tarjoamiseen.

Aihe 4: sosiaalinen ulottuvuus

Lontoon julkilausumassa todetaan, että: "Korkeakoulutuksen avulla olisi edistettävä voimakkaasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta, poistettava eriarvoisuutta sekä parannettava osaamis- ja pätevyystasoa yhteiskunnassa. (…) Meidänkin yhteiskunnallinen tavoitteemme on, että korkeakoulutukseen pääsevät ja osallistuvat sekä korkeakoulututkinnon suorittavat opiskelijat edustaisivat väestömme monimuotoisuutta." Siksi vammaisten henkilöiden osallistumista tulee lisätä.

Korkeakoulutuksella on tässä kaksi haastetta:

1. korkeakouluyhteisöjen monimuotoisuuden voimistaminen.
2. monimuotoisuuden tekeminen tutuksi korkeakoulutuksen kaikille kanssa toimiville ihmisille.

On tärkeää, että opiskelijat, opettajat ja muut korkeakoulutuksessa toimivat ovat tietoisia vammaisten henkilöiden opiskeluun ja työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Tietoisuuden lisääminen tulee tehdä yhteistyössä vammaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa. Jokaisen valtion tulee laatia oma strategiansa, joka sisältää toimintasuunnitelman sosiaalista ulottuvuutta varten.

Aihe 5: tukijärjestelmien yhtenäinen toimintapolitiikka

Vammaisten henkilöiden tukijärjestelmät ovat liian hajallaan koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla eikä yhtenäistä toimintasuunnitelmaa ole. Tällä on oleellinen vaikutus vammaisten henkilöiden käytössä oleviin mahdollisuuksiin. Suosittelemme koordinoitua tukijärjestelmien käyttöä korkeakoulun, valtion (läheisessä yhteistyössä opetus-, sosiaali- ja terveysministerien kesken) ja kansainvälisen vaihdon ohjelmien tasoilla.

Aihe 6: vammaisten opiskelijoiden osallistuminen

Ensimmäiseksi on tärkeää poistaa kaikki materiaaliset ja immateriaaliset vammaisten henkilöiden täyden osallistumisen esteet korkeakoulutuksesta. Toisena lähestymistapana on päätöksenteko kansallisella ja korkeakoulutasolla. Vammaisten henkilöiden kokemuksellinen asiantuntemus on arvokasta. Tämä asiantuntemus ansaitsee paikkansa kaikissa päätöksissä, joilla on vaikutusta vammaisten henkilöiden osallistumiseen.

Aihe 7: tutkimus

Kuten Social Dimension and Data on Mobility -raportissa todettiin, ei ole kokonaisvaltaista selvitystä, joka kattaisi sosiaalisen ulottuvuuden tarpeelliset osa-alueet: kaikkia Bolognan-prosessin valtioita ei ole tarkasteltu, selvityksille ei ole yhteistä määräaikaa, idikaattorien tarve tulisi sovittaa saatavilla olevaan tietoon ja sen yhteensopivuuteen, tilastot eri sektoreilta tulisi koota, että sosiaalisesta ulottuvuudesta saataisiin selvä kuva.

Pidämme tärkeänä, että systemaattiseen tiedonkeruuseen osoitetaan tarvittava rahoitus kansallisesti ja kansainvälisesti joko aiheen sisällyttämiseksi käytössä olevaan tutkimukseen tai erillisten tutkimusten toteuttamiseksi. Tiedon keruu voisi keskittyä laadulliseen tietoon siitä, mitä eri valtioissa tehdään korkeakoulutuksessa ja korkeakouluissa esteiden poistamiseksi tai voittamiseksi yleisen saavutettavuuden ja iknlusiivisten opiskelu- ja työolosuhteiden kehittämiseksi.

3. Toimenpide-ehdotukset

Tämä muistio on tarkoitettu enissijaisesti Leuven/Louvain-la-Neuven julkilausumaan (huhtikuussa 2009), mutta toivomme sen voivan vaikuttaa "Bolognaan 2010 lähtien" ja paljon laajemmin.

Esitämme vammaisuuden sisällyttämistä

• julkilausumaan ja ehdotamme seuraavaa lausetta "Me, ministerit sitoudumme tarvittaviin toimiin edistääksemme vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksia oman maamme korkeakoulutuksessa."
• Yhden seurantaindikaattorin luomista: "Kansallisen inklusiivisen korkeakoulutuksen toteuttaminen vammaisille opiskelijoille."

Painotamme että inklusiivinen korkeakoulutus ajatellaan tässä vammaisten henkilöiden yhdenvertaista osallistumista edistävänä tekijänä, joka kehittää korkeakoulutuksen demokraattisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Parhaimmillaan näkökulma sisällytetään kaikkiin Bolognan prosessin toimintalinjojen läheisiin osa-alueisiin ja korkeakoulutuksen järjestämiseen yleensä.