ESOK-hanke 2006-2011

3.2 Aineiston analyysi

Laadulliselle tutkimukselle voidaan eritellä neljä erilaista tutkimuskohdetta: maailmassa vallitsevat tosiasiat, ihmisten kokemukset ja tunteet, kulttuuriset rakenteet ja erottelut sekä vuorovaikutusprosessit. Tutkimuksen kohde määrää sen, millainen analyyttinen status aineiston selonteoille ja kuvauksille annetaan. (Peräkylä 1995, 41–43.)

Tämä tutkimus kohdistuu ennen kaikkea mainituista kohteista toiseen eli kokemuksiin. Näkökulma muistuttaa elämäkertatutkimuksen lähestymistapaa: avainasemassa on subjektiivinen elämäkerta, jonka kautta ja jossa sosiaalisen katsotaan ilmenevän (ks. Huotelin 1996, 32). Kun painoarvoa annetaan subjektiivisille kokemuksille, keskiössä on ennen kaikkea se, mitä haastateltavat sanovat.  Toisin sanoen kiinnostus ei kohdistu puhetapoihin, esimerkiksi tapoihin konstruoida vammaisuutta sosiaalisena kategoriana.

Aineiston alustava analyysi alkoi rinnakkain haastattelujen tekemisen kanssa. Aluksi kukin haastattelu luettiin useamman kerran heti litteroinnin valmistuttua. Tämän jälkeen haastatteluista tehtiin 1–2 sivun tiivistelmät, joiden avulla kasvavasta aineistosta oli mahdollista hahmottaa jonkinlaista kokonaiskuvaa keräämisprosessin aikana. Kun kaikki haastattelut oli tehty, aineistoa analysoitiin teemoittelun sekä luokittelun avulla. Aineistosta pyrittiin nostamaan esiin tutkimuskysymystä valaisevia teemoja sekä toisaalta aineistoa luokiteltiin haasteltujen taustaan ja elämäntilanteeseen liittyvien asioiden perusteella.

Seuraavaksi: 3.3 Tutkimuseettiset kysymykset

Edellinen: 3.1 Teemahaastattelut