ESOK-hanke 2006-2011

Osa-aluekohtaiset tulokset

1. Aloitussivun esteettömyys ja käytettävyys

Teknisen esteettömyyden arviointi käsitti korkeakoulujen aloitussivut. Aloitussivu on tärkeä, koska se toimii ”paraatiovena” ja antaa käsityksen koko yhteisön toiminnasta ja palvelujen laadusta. Julkisorganisaatiolla esteettömyyden vaatimus koskee kuitenkin kaikkea yleiseen käyttöön tarkoitettua aineistoa.

Suositusten mukaista esteettömyyttä voidaan arvioida tarkistuslistojen avulla ja testausohjelmilla eli validaattoreilla. Ohjelmat toimivat verkossa tai käyttäjän koneen kovalevyllä ja tutkivat halutun dokumentin mekaanisesti, asetettujen ehtojen mukaan. Testiohjelmat nopeuttavat arviointeja, mutta niillä ei tavoiteta koko totuutta. Kattava verkkosivun esteettömyyden arviointi edellyttää usean eri ohjelman, menetelmän ja testaajan käyttämistä. Tämänkertaisessa tarkastelussa arviointikriteerit ovat:

Sivun esteettömyys

Täyttääkö aloitussivu Web Content Accessibility Guideline WCAG 1.0 -suosituksen A-tason tai AA-tason vaatimukset? Arviointi toteutettiin Foxability-testillä (http://foxability.sourceforge.net/). Web Content Accessibility Guidelines 1.0 -kriteerit ovat lainsäädäntötasoisen verkkototeutusten esteettömyyden ohjailun perustana Pohjois-Amerikassa ja useissa Euroopan maissa. Suomessa tulisi pyrkiä vähintään WCAG 1.0 -suosituksen A-tason saavutettavuuteen julkishallinnon sivuilla.

Mikäli A-tason ohjeita ei noudateta, yhden tai useamman käyttäjäryhmän on mahdotonta saavuttaa dokumentin sisältämä informaatio. WCAG-suosituksen suomennos.

A-taso on esteettömyyden perustaso, mutta Foxability-testin tulosten perusteella kaikilla korkeakoulujen aloitussivuista oli puutteita perustasolla. "Virheitä" oli WCAG 1.0 -suosituksen 1 tasolla neljässä tarkistuskohdassa. Lue tarkemmat korkeakoulukohtaiset WCAG 1.0 -arvioinnin tulokset

HTML-merkintäkielen ja CSS-tyylitiedoston oikeellisuus

Onko aloitussivulla käytetty virheettömästi merkintäkieltä? Onko sivun ulkoasua ohjaava tyylitiedosto koodattu oikein?  Virheettömyydessä on kysymys teknisen ohjeistuksen mukaisesta koodauksesta. Jotkin virheet voivat estää tai häiritä sivun lukemista apuvälineillä.

Arviointi toteutettiin W3C Markup Validation Service -testillä (http://validator.w3.org/) ja CSS Validation Service -palvelulla (http://jigsaw.w3.org/css-validator/).

Testatuista aloitussivuista (51) oli validi HTML-merkkauskieli kahdella (2) ja virheetön CSS-tyylitiedosto 17:llä. Kaikki virheet eivät ole vakavia, mutta osa virheistä saattaa haitata sivun käyttämistä erilaisilla apuvälineillä. Kehittämisen mahdollisuuksia on tulosten perusteella kaikilla korkeakouluilla. Lue tarkemmat korkeakoulukohtaiset tulokset HTML- ja CSS-testeistä.

Latautumisaika

Korkeakoulujen aloitussivujen arviointi Web Site Speed -testillä

Kuinka kauan aloitussivun latautuminen kestää ja miten sivua voisi keventää? Vastauksia haettiin Web Site Speed -testillä http://www.websiteoptimization.com/.

Peukalosääntönä 10 sekuntia sivun käyttöön saamiseksi on maksimiaika, varsinkin ellei tarkkaavaisuuden ylläpitämiseksi voida tuottaa esimerkiksi asteikkoa latautumisen edistymisestä.

Verkkolukijat ovat aina vain kiireisempiä ja Web Site Speed -testissä sivun kokonaiskooksi suositellaan alle 30 kilotavua, että päästäisiin alle kahdeksan sekunnin vasteaikaan 56K yhteyksillä.

Tässä raportissa on arviointiraporteista koottu latautumisajat ISDN 128K- ja T1 1.44Mbps -yhteyksillä. Ammattikorkeakoulujen aloitussivuista (N=36) latautuminen kestää 10 sekuntia tai enemmän yhteysnopeudella 128K 27:llä ja nopeammallakin 1.44M-yhteydellä 6:lla sivulla. Yliopistojen aloitussivuista (N=27) latautuminen kestää 10 sekuntia tai enemmän yhteysnopeudella 128K 19:llä ja 1.44M 3:lla sivulla.

Hidas latautuminen voi olla monen teknisen seikan summa. Testiraporttien kooste sisältää sivujen latautumisajan lisäksi tietoa jokaisen arvioidun sivun latautumiseen vaikuttavien elementtien koosta ja määristä.

Mobiilikäyttöön mukautuminen

Korkeakoulujen aloitussivujen mukautuvuutta mobiilikäyttöön testattiin W3C mobileOK Basic Checker-ohjelmalla. MobileOK-ohjelma arvioi useilla testeillä sivun perustason toimivuutta mobiililaitteissa kuten kännyköissä, mutta tuloksia voi soveltaa myös moneen muuhun selaimeen tai ympäristöön.

Mobiilikäytössä kasautuvat useat tässäkin arvioinnissa eri testien tunnistamat ongelmat kuten sivujen hidas latautuminen, huono skaalautuvuus ja sivulla navigoimista vaikeuttavat ratkaisut. Testitulosten perusteella lähes kaikki korkeakoulujen aloitussivut vaativat korjailua ja viilailua, jotta niistä tulee hyvin mobiiliympäristöissä käytettäviä. Mekaanisten testien tuloksia monipuolisemman käsityksen saamiseksi kannattaa verkkosivua kokeilla myös erilaisilla kännyköillä ja mobiililaitteilla.

Aloitussivun vuorovaikutteisuus

Aloitussivun vuorovaikutteisuuden miniminä etsitään sivulta www-sivun toteuttajan yhteystietoa ja/tai palautelomaketta sivun käyttäjien kysymysten ja kommenttien lähettämiseksi.

Palautemahdollisuus korkeakoulujen aloitussivuilla

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 23 88.5% 3 11.5% 26 100%
Yliopistot 16 84.2% 3 15.8% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 4 50% 4 50% 8 100%
Yliopistot (sve) 4 50% 4 50% 8 100%
Yhteensä 47 77% 14 23% 61 100%

Mahdollisuus laittaa palautetta verkkosivun ylläpitäjälle on suurimmalla osalla sivuista. Ammattikorkeakoulut ovat tässä hiukan yliopistoja aktiivisempia. Suomenkielisellä sivustolla palautetta kootaan yleisemmin kuin ruotsinkielisillä. Kokonaisuudessaan kirjataan palautemahdollisuus toivelistalle vielä lähes joka neljännen (23%) korkeakoulun aloitussivun kohdalla.

Hakupalvelu

Löytyykö aloitussivulta hakupalvelu? Korkeakoulujen sivustot käsittävät jopa satojatuhansia sivuja. Tiedonetsijälle hyvin toimiva, valmiiksi korkeakoulun palvelimelle rajattu hakupalvelu on perusoletus.

Hakupalvelut korkeakoulujen aloitussivuilla

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 23 88.5% 3 11.5% 26 100%
Yliopistot 19 100% 0 0% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 8 100% 0 0% 8 100%
Yliopistot (sve) 8 100% 0 0% 8 100%
Yhteensä 58 95% 3 5% 61 100%

Hakupalvelun tärkeys tiedostetaan koska 95% korkeakouluista tarjoaa aloitussivullaan hakumahdollisuuden sivustolleen. Ainoastaa muutamalta suomenkielisistä ammattikorkeakouluista hakupalvelu vielä puuttuu.

2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys

Esteettömyyttä koskeva tieto tulee järjestellä ja linkittää siten, että sen löytäminen on mahdollisimman vaivatonta. Ellei aloitussivulta löydy täsmällisempiä linkkejä, ovat opiskelijapalvelut ja opiskelijan oppaat ensisijaiset etsintäkohteet. Jos tietoja ei edelleenkään löydy, käytetään sivuston omaa hakupalvelua ja/tai julkista hakupalvelua (Google). Arviointikriteerit ovat:

Tieto palveluista keskitetysti

Löytyykö esteettömyyspalveluista keskitetty kuvailu? Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintoja ja järjestelyjä, jotka edistävät vammaisen opiskelijan ja erilaisen oppijan opiskelun yhdenvertaisuutta, esimerkiksi tulkkipalvelut, yksilölliset tenttijärjestelyt, esteettömät tilat. Käytäntöjä kehitetään ja esitellään kurssi- ja laitoskohtaisesti (esim. kirjastopalvelut), tai fyysisiä ympäristöjä arvioidaan rakennuksittain jne., mutta jossain on tärkeää olla keskitetty tieto palveluista.

Keskitetty tieto esteettömyydestä

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 5 19.2% 21 80.8% 26 100%
Yliopistot 9 47.4% 10 52.6% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1 12.5% 7 87.5% 8 100%
Yliopistot (sve) 2 25% 6 75% 8 100%
Yhteensä 17 27.9% 44 72.1% 61 100%

Keskitetty tieto esteettömyyspalveluista löytyi noin 28%:lta kaikista korkeakouluista. Suomenkielisten yliopistojen sivuilta tieto löytyi melkein puolelta (47.4%), kun ammattikorkeakouluista noin viidennekseltä (19.2%) löytyi jonkinlainen kokoava kuvaus. Lupaavaa, on että esteettömyyden edistäminen on esillä yhdenvertaisuus- ja toimintasuunnitelmissa, pedagogisissa strategioissa, tilastrategioissa ja laatukäsikirjoissa.

Todennäköisesti ensimmäisenä kysymyksenä opintoja suunnittelevalla ovat tarjolla olevien käytäntöjen ja ympäristöjen esteettömyys. Ajankohtaisen tiedon olisi hyvä olla siellä, missä muukin opintojaan harkitseville tai aloitteleville tarkoitettu informaatio on. Nyt tietojen sijainti, sisältö ja ajankohtaisuus vaihtelivat suuresti ja etsimiseen kului paljon aikaa. Voi olla, että opintojaan suunnitteleva ei arvaa etsiä opiskelun esteettömyystietoa laatukäsikirjasta tai toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Pitkällinen kokoamistyö tuotti sirpaleisen kuvan korkeakoulujen esteettömyydestä eikä korkeakoulujen keskinäiseen esteettömyysvertailuun yhtenä opintopaikan valintakriteerinä löytynyt riittävästi tietoa.

Miksi tietoa ei löydy kaikilta, kun opiskelijoiden tiedontarve on ilmeinen ja arviointikriteereitä pidettiin kyselyssä perusteltuina? On mahdollista että:

  • Tietoa ei ole arvioinnissa löydetty. Sen sijainti on jäänyt huomaamatta eikä sitä ole osattu hakea oikeilla termeillä.
  • Tieto on vain Intranetissä, joten sen saamiseksi tarvitaan käyttöoikeudet, joita ei myönnetä kuin yhteisön jäsenille.
  • Tietoa ei ole, mutta esteiden kartoittaminen ja kehittämistyö ovat meneillään.

Vastuu palveluista keskitetysti

Löytyykö tieto esteettömyysasioista vastaavasta henkilöstä tai tahosta? On perusteltua nimetä taho, joka koordinoi vammaisten henkilöiden osallistumiseen liittyvää suunnittelua, kehittämistä ja tiedotusta sekä yksilöllisten palvelujen toteuttamista.

Keskitetty vastuu esteettömyysasioista

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 4 15.4% 22 84.6% 26 100%
Yliopistot 10 52.6% 9 47.4% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1 12.5% 7 87.5% 8 100%
Yliopistot (sve) 2 25% 6 75% 8 100%
Yhteensä 17 27.9% 44 72.1% 61 100%

Esteettömyysasioiden vastuuhenkilö löytyi yhtä yleisesti kuin keskitetty tieto esteettömyydestä (28%). Suomenkielisten yliopistojen sivuilta tieto löytyi yli puolelta,  ammattikorkeakouluissa vain noin joka kuudelta. Opiskelijajärjestöt ovat painottaneet vastuuhenkilön tärkeyttä. Varsinkin suurissa korkeakouluissa kattavan esteettömyyskäsityksen mukainen kehittämistyö ja käytännön asioiden toteuttaminen vaativat asiantuntemusta ja sitoutumista. Henkilöstön oman toimen ohella tekemä esteettömyystyö ja hankkeet ovat tärkeitä, mutta tavoitetaanko tarvittava systemaattisuus ja pitkäjänteisyys?

Sisäiset linkit esteettömyyden vastuutahoihin

Onko keskeiset esteettömyyden vastuutahot korkeakoulussa esitelty? Tärkeimmät sisäiset linkit kertovat tukihenkilöt, palvelujen tuottajat, asiantuntijat, vertaistuen jne. Linkki voi olla www-sivun osoite tai sähköpostiosoite, puhelinnumero tms.

Sisäiset linkit esteettömyyden vastuutahoihin

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 4 15.4% 22 84.6% 26 100%
Yliopistot 9 47.4% 10 52.6% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 0 0% 8 100% 8 100%
Yliopistot (sve) 1 12.5% 7 87.5% 8 100%
Yhteensä 16 26.2% 45 73.8% 61 100%

Suomenkielisistä yliopistoista tietoa yhteisön sisäisistä esteettömyystoimijoista löytyi melkein joka toisen yliopisto sivuilta (47.4%), ammattikorkeakouluista yhteyksiä löytyi lähes joka kuudennelta (15.4%).

Ruotsinkielisen koulutuksen osalta löytyi sisäisiä yhteystietoja yhden yliopiston sivuilta. Ammattikorkeakouluilta ei sisäisten esteettömyystahojen linkkejä löydetty.

Saaduissa korkeakoulujen tuloksia koskevissa palautteissa (18) viidessä kerrotaan osan toivotuista tiedoista olevan Intranetissä. Seitsemässä palautteessa kerrotaan esteettömyyden tulevan vahvemmin esille esteettömyyshankkeiden ja/tai organisaatiossa, strategioissa tai viestinnässä tehtävien muutosten vuoksi.

Ulkoiset linkit esteettömyyden yhteistyötahoinin

Onko keskeiset yhteistyötahot järjestöt, vertaistuki jne. esitelty? Esteettömyyden edistäminen onnistuu yleensä parhaiten eri tahojen yhteistyönä. Sekä opiskelijan että henkilöstön on hyvä olla tietoinen keskeisistä toimijoista.

Ulkoiset linkit esteettömyyden yhteistyötahoihin

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 1 3.8% 25 96.2% 26 100%
Yliopistot 8 42.1% 11 57.9% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 0 0% 8 100% 8 100%
Yliopistot (sve) 2 25% 6 75% 8 100%
Yhteensä 16 26.2% 45 73.8% 61 100%

Esteettömyysasioiden ulkoisia yhteistyötahoja esittelevää tietoa löydettiin suomenkielisten yliopistojen sivuilta alle puolelta (42.1%) ja ammattikorkeakoulujen kohdalla yhden korkeakoulun (3.8%) sivuilta.

Ruotsinkielisen koulutuksen sivustoilla löydettiin ulkoisten esteettömyystahojen tietoa yliopistoista kahdelta (25%), mutta ammattikorkeakouluista tieto jäi löytymättä.

Esteettömyystyön yhteistyötahojen kohdalla on odotettavissa edistystä sisäisten linkkien yhteydessä mainitun kehittämistyön perusteella. Yhdessä palautteessa pohdittiin, millaisten tahojen esittely palvelee parhaiten käyttäjiä, kun "Tällaisia tahojahan voi olla lukematon määrä".

Linkki Opetushallituksen oppaaseen

Onko sivulla linkki OPH:n Esteetön korkeakouluopiskelu oppaaseen (http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Esteeton_opas.pdf) tai korkeakoulun oppaaseen toimittama aineisto esillä? Oppaan tieto on pikaratkaisuna esteettömyyden kuvailuun parempi kuin ei mitään.

Linkki Opetushallituksne oppaaseen

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 5 19.2% 21 80.8% 26 100%
Yliopistot 9 47.4% 10 52.6% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1 12.5% 7 87.5% 8 100%
Yliopistot (sve) 1 12.5% 7 87.5% 8 100%
Yhteensä 16 26.2% 45 73.8% 61 100%

Opetushallituksen opas Esteetön korkeakouluopiskelu/Högskolestudier för alla Päivitetään joka kolmas vuosi. Esteettömyystietoa on tarpeen päivittää useammin koska muutoksia toiminnoissa ja ympäristöissä tapahtuu kaiken aikaa. Ajankohtaisuuden lisäksi haasteena on saada kerätyksi riittävän yhteismitallista tietoa ja tarjota se tavalla, joka mahdollistaa korkeakoulujen vaivattoman vertailun.

Opas on kuitenkin keskeinen kattava tiedonlähde opintojaan harkitsevalle, jos keskitetty esteettömyystieto löytyy vain reilulta neljännekseltä (27.9%) kaikista korkeakouluista. Kehittyneempiä ratkaisuja odotellessa oppaan toteuttaminen esteettömässä muodossa pelkän PDF-version sijasta tai ohella olisi saavutettavampi tiedonlähde ja uskottavampi esimerkki.

Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi

Onko keskitetty tieto esteettömyyttä edistävistä palveluista tarjolla englanniksi? Korkeakoulun tulee tarjota tieto opiskelun esteettömyydestä myös opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea (tai ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ruotsia). Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden mahdollisuudet avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalveluhin jne. on myös hyvä esitellä.

Tieto esteettömyysasioista englanniksi

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 3 11.8% 23 88.5% 26 100%
Yliopistot 6 31.6% 13 68.4% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1 12.5% 7 87.5% 8 100%
Yliopistot (sve) 3 37.5% 5 62.5% 8 100%
Yhteensä 13 22.3% 48 78.7% 61 100%

Esteettömyyspalvelujen kuvailu englanniksi löytyi kaikki korkeakoulut huomioiden lähes neljäsosalta (22.3%). Useimmiten löydetty teksi oli lyhyt maininta vammaisen vaihto-opiskelijan osallistumismahdollisuuksista. Kehittämistarvetta on englanninkielisen esittelyn kohdalla kaikilla korkeakouluilla.

3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto

Tässä etsitään opiskelijan suunnittelussaan tarvitsemaa ja yliopiston henkilöstön tietoisuuden kohottamisessa tärkeää informaatiota. Itse toiminnan laatua ei tässä arvioida. Julkinen tieto esimerkiksi siitä, että rakennuksesta puuttuu hissi, on yhtä arvokas kuin tieto, että hissi on. Arviointikriteerit ovat:

Strateginen linjaus

Onko korkeakoululla Vammaispoliittinen linjaus/esteettömyys-/syrjimättömyyslinjaus? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Vammaispoliittinen linjaus/esteettömyys-/syrjimättömyyslinjaus kertoo julkistettuna kaikille sidosryhmille, miksi ja miten yhteisö toimii opiskelijoiden yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseksi. Linjaus voi olla osana yhdenvertaisuussuunnitelmaa tai laatustrategiaa, jolloin johto on sen takana ja delegoi myös valtaa sen toteuttamiseksi.

Korkeakoulujen strateginen linjaus

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä
%-osuus
Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 2 7,7% 24
92,3%
26 100%
Yliopistot 9
47,4% 10
52,6%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1
12,5% 7
87,5%
8 100%
Yliopistot (sve) 4
50% 4
50%
8 100%
Yhteensä 16
26,2%
45
73,8%
61 100%

Kaikkien korkeakoulujen osalta esteettömyyden edistämiseen sitoutuminen näkyi selvänä linjauksena reilulla neljänneksellä (26.2%). Yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisiltä sivuilta noin puolelta löytyi poliittinen tuki yhdenvertaisille opiskelumahdollisuuksille. Ammattikorkeakouluilla vastaavia lausumia tavoitettiin noin joka kymmenennen sivuilta (7.7% / 12.5%). Yleensä ammattikorkeakoulujen sivuilta tavoitettiin paljon harvemmin yhdenvertaisuussuunnitelmia kuin yliopistojen sivuilta. Tietoa tekeillä olevista esteettömyys- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista oli sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen aineistoissa.

Vaihtoehtoiset oppimateriaalit

Löytyykö tieto vaihtoehtoisista oppimateriaaleista? Vaihtoehtoiset oppimateriaalit ovat esimerkiksi teksti-, isoteksti- ja pistekirjoitusmateriaaleja sekä erimuotoisia (mm. digitaalisia) ääni- ja kuva-aineistoja, joilla turvataan tiedonsaanti erilaisilla käyttäjä- ja tilannekohtaisilla tavoilla. Erimuotoisten aineistojen saatavuuden tulee käsittää sekä tiedotus- että oppimateriaalit.

Tieto vaihtoehtoisista oppimateriaaleista

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 2 7,5% 24 92,5% 26 100%
Yliopistot 2
10,5%
17
89,5% 19
100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 0 0% 8
100% 8 100%
Yliopistot (sve) 0
0% 8
100% 8 100%
Yhteensä 4 6,5% 57
93,5% 61 100%

Tieto vaihtoehtoisten oppimateriaalien saatavuudesta jäi löytymättä korkeakoulujen sivuilta muutamaa myönteistä poikkeusta (Ammattikorkeakoulut Stadia ja Kemi-Tornio, Kuopion ja Turun yliopistot) lukuunottamatta. On mahdollista, että etsinnät ja hakupalvelu eivät tavoita kaikkea. Korkeakoulujen esteettömyysyhteyshenkilöt kertoivat palautteissaan, että tietoa on Intranetissä ja laitos- tai opintojaksokohtaisissa aineistoissa. Käytäntöjen todettiin myös vaihtelevan oppiaine- ja opettajakohtaisesti.

Riskinä on, että vaikeus löytää tietoja ja osin perusteltukin käytäntöjen vaihtelu sisältävät yllätyksiä sekä opiskelijoille, että ilman tarkempaa ohjeistusta toimiville opettajille. Osa oppimateriaalistakin on nykyisin PDF-muodossa, joka ei ole kaikille käyttäjille ja käyttötilanteille ongelmaton. Kahden ammattikorkeakoulun sivuilla olivat opinto-oppaat kuvamuodossa, johon ei pääse käsiksi esimerkiksi näkövammaisten apuvälineillä. Toistaiseksi nämä Flash-tekniikalla tehdyt oppaat eivät onneksi olleet ainoa tiedonlähde.

Apuvälineet ja laitelainat

Löytyykö tieto korkeakoulun apuvälineistä ja laitelainoista? Erilaisten teknisten laitteet, apuvälineet ja laitelainaus tukevat opiskelussa välttämätöntä kommunikointia, tiedonkäsittelyä ja tallentamista. Apuvälineistä tavallisia ovat induktiosilmukat ja esteettömät työsasemat. Yleisiä lainalaitteita ovat kannettavat tietokoneet, nauhurit, sanelimet, ryhmäkuuntelulaitteet jne.

Tieto apuvälineistä

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 5
19,2%
21
80,8%
26 100%
Yliopistot 4
21,1%
15
78,9%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1
12.5%
7
87,5%
8 100%
Yliopistot (sve) 0
0%
8
100%
8 100%
Yhteensä 10
16,4%
51
83,6%
61 100%

Suomenkielisten korkeakoulujen sivuilta noin 20% antoi jotain informaatiota apuvälineistä. Useimmiten kerrottiin mahdollisuudesta tarvittaessa hankkia apuvälineitä. Konkreettisesti kerrottiin induktiosilmukoista tai niiden hankkimissuunnitelmista.

Lisähakuna arvioinnissa etsittiin tietoja Google-palvelulla hakusanalla iduktiosilmukka/induktionsslinga ja saatiin kahdeksan (8) eri yliopiston ja kolmen (3) ammattikorkeakoulun sivuilta esille tietoa induktiosilmukoista korkeakoulun tiloissa. Yleisemmin hakuun löytyi tietoa induktiosilmukasta opetuksen sisältönä.

Tietotekninen tuki

Löytyykö tieto tietoteknisestä tuesta? Tietotekninen tuki käsittää opetukseen ja opiskeluun opetukseen tarpeellisten laitteistojen ja ohjelmien ylläpidon ja pedagogisen osaamisen.

Tieto tietoteknisestä tuesta

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 0
0% 26
100% 26 100%
Yliopistot 1 5,3% 18
94,7% 19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 0
0% 8
100% 8 100%
Yliopistot (sve) 0
0% 8
100% 8 100%
Yhteensä 1
1,6% 60
98,4% 61 100%

Tietotekninen tuki -kohtaan etsittiin tietoa, joka osoittaisi, että korkeakoulussa on tietoa ja osaamista esimerkiksi näkövammaisen opiskelijan tarvitsemien apuvälineiden käytöstä ja asentamisesta. Arvioinnin alkuperäisessä kuvauksessa kohdan teksti on harhaanjohtava, ja korkeakoulujen palautteissa tuotiin esille, että opiskelijoille ja henkilöstölle löytyy asiantuntevaa tietoteknistä tukea. Apuvälineteknologian tuntemusta ja esteettömyysosaamista, jota etsittiin, ei sivuilta kuitenkaan löydetty kuin yhdessä tapauksessa.

Usein tällaisen asiantuntemuksen tarve koetaan niin harvinaiseksi, ettei sitä ole tai siitä ei huomata kertoa. Käytännössä on kuitenkin tarpeen kehittää ja ylläpitää esimerkiksi kirjastojen vammaisille opiskelijoille varattuja esteettömiä työpisteitä. Kaikkia korkeakoulussa tarvittavia ratkaisuja ei myöskään saada yksilöllisenä tukena vaan oppilaitoksella on vastuu verkkoympäristön esteettömyydestä.

Kommunikoinnin tuki

Löytyykö tieto kommunikoinnin tuesta? Kohtaan kuuluvat viittomakielen tulkin tai kirjoitustulkin saatavuus, kirjurin käyttömahdollisuus luennolla, tentissä jne.

Tieto kommunikoinnin tuesta

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 3
11,5%
23
88,5%
26 100%
Yliopistot 2
10,5%
17
89,5%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 0
0%
8
100%
8 100%
Yliopistot (sve) 1
12,5%
7
87,5%
8 100%
Yhteensä 6
9,8%
55
90,2&
61 100%

Arviointikohdan määrittely oli laaja, mutta sopivia tietoja löytyi silti vain noin 10%:lta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkkosivuista. Palautteissaan seitsemän (7) korkeakoulun esteettömyysyhteyshenkilöt tarkensivat tietoja, kaksi kertoi kehittämissuunnitelmista ja viisi antoi lisätietoja. Yhdessä palautteessa todettiin, että tulkkipalvelut eivät Suomessa kuulu korkeakoulujen toteutettaviksi. Tietoa ympäristöjen ja palvelujen toteuttamisesta olisi hyvä kuitenkin olla tarjolla opiskelijoille ja henkilöstölle: kuka tulkin tilaa ja mistä, miksi kysymys ei olekaan vain yhden henkilön tarpeista vaan vuorovaikutuksen mahdollistamisesta. Lisäksi keskustelua korkeakoulun mahdollisuudesta toimia tulkkipalvelujen koordinoijana on käyty.

Tuutorointi tai ohjaus

Löytyykö sivuilta tieto yksilöllisestä tai tehostetusta ohjauksesta? Tuutorointiin tai ohjaukseen tulee sisältyä mahdollisuus yksilötuutorointiin ja ohjaukseen etenkin opintojen alussa. Opiskelun ja oppiaineen tuntemuksen lisäksi tuutorin on hyvä olla perehtynyt oppilaitoksen ja sidosryhmien vammaiselle opiskelijalle sekä erilaiselle oppijalle tarjoamiin toimintaedellytyksiin. Tiivis kuvaus opiskelutaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä, oppimisvaikeuksien huomioimisesta ja opiskelijan hyvinvoinnin edistämisestä on tässä tärkeä.

Tieto tuutoroinnista ja ohjauksesta

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 8
30,8%
18
69,2%
26 100%
Yliopistot 4
21,1%
15
78,9%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 2
25%
6
75%
8 100%
Yliopistot (sve) 1
12,5%
7
87,5%
8 100%
Yhteensä 15
24,6%
46
75,4%
61 100%

Tuutoroinnin ja opinto-ohjauksen oleellisuus oli esillä monien korkeakoulujen sivuilla, tässä arvioinnissa kriteerit täyttyivät noin neljänneksellä (24.6%) tutkituista sivuista. Ammattikorkeakoulujen sivuilta tietoa löytyi yleisemmin (suomenkieliset 30.8% ja ruotsinkieliset 25%)kuin yliopistojen (suomenkieliset 21.1% ja ruotsinkieliset 12.5%).

Palautteissa mainittiin HOPS-käytännöt, mutta niiden lupaukset jäävät yleiselle tasolle. Tässä etsitty yksilöllinen tai tehostettu ohjaus katsottiin kuvatuksi, jos siihen liittyi tietoa opiskelutaitojen ja/tai oppimaan oppimisen edistämisestä, oppimisvaikeuksien tuntemuksesta ja tuesta haasteita kohtaavalle opiskelijalla. Parhaimmillaan kaikki löytyi ilman suurta etsimistä, yleensä kuitenkin eri yhteyksistä kokoamalla. Useilla korkeakouluilla opintopsykologitoiminta oli tarjolla tai odotettavissa ohjauksen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Osalla korkeakouluista oli vain vähän tietoa yhteisistä opiskelijapalveluista, kun toiminta toteutetaan ja kuvataan opintoala-, laitos- tai osastokohtaisesti.

Tenttiminen ja arviointi

Löytyykö tieto yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta tenttimisessä? Tenttimisen ja arvioinnin mahdollisuudet ovat joustavia järjestelyjä ja vaihtoehtoja (esimerkiksi liikkumisesteetön tila, lisäaika, tietokoneen käyttömahdollisuus, kirjuri, suullinen tenttiminen), jotka helpottavat itse substanssin osaamisen osoittamista.

Tieto tenttimisestä ja arvioinnista

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 5
19,2%
21
80,8%
26 100%
Yliopistot 6
31,6%
13
68,4%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 1
12,5%
7
87,5%
8 100%
Yliopistot (sve) 2
25%
6
75%
8 100%
Yhteensä 14
23%
47
77%
61 100%

Vajaa viidesosa (23%) kaikista korkeakouluista kertoi esteettömistä tenttijärjestelyistä niin, että tieto löydettiin. Suomenkielisten yliopistojen sivuilta lähes kolmannes (31.6%) ja ammattikorkeakoulujen sivuista viidennes (19.2%) tarjosi toivottuja tietoja tenttijärjestelyistä. Ruotsinkielisiltä korkeakoulujen osalta tietoa löytyi kolmelta sivustolta. Korkeakoulujen estettömyysyhteyshenkilöistä vain kolme kommentoi tenttijärjestelykohtaa, mutta lisätietoa palautteessa ei esitetty.

Fyysiset ympäristöt

Löytyykö tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä? Fyysisten ympäristöjen liikkumisen, kuulemisen, näkemisen jne. esteiden kartoittaminen, poistaminen ja tilojen laadusta sekä erilaisista ratkaisuista tiedottaminen kuuluvat ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon.

Tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 5
19,2%
21
80,8%
26 100%
Yliopistot 11
57,9%
8
42,1%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 2
25%
6
75%
8 100%
Yliopistot (sve) 1
12,5%
7
87,5%
8 100%
Yhteensä 19
31,1%
42
68,9%
61 100%

Informaatiota fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä löytyi kaikkien korkeakoulujen sivuilta 19%:lta. Kun esteettömyyskäsitysten lähtökohta on useissa yhteyksissä rakennettu tai fyysinen ympäristö, jää löydettyjen kuvausten määrä pieneksi. Yliopistojen suomenkielisillä sivuilla löytyi tieto yli puolelta (57.9%), ammattikorkeakouluilta vajaalta viidennekseltä (19.2%). Ruotsinkielisten sivustojen kohdalla ammattikorkeakouluilta löytyi tieto (25%) useammalta kuin yliopistoilta (12.5%). Korkeakoulujen palautteissa kahdessa kerrottiin ympäristön esteettömyystietoja esittelevästä kartasta, yhdessä kartoituksesta, jonka tulokset ovat Intranetissä. Yhdessä palautteista oli tietoa suunnitellusta kartoituksesta.

Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki

Löytyykö tieto ylioppilas-/opiskelijakunnan tuesta esteettömälle opiskelulle? Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki merkitsee, että se opiskelijan edunvalvojana huolehtii omalta osaltaan tilojen ja toimintojen saavutettavuudesta ja on vammaisen opiskelijan vaikuttamisen foorumi.

Tieto ylioppilaskunnan tuesta

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 1
3,8%
25
96,2%
26 100%
Yliopistot 6
31,6%
13
68,4%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 0
0%
8
100%
8 100%
Yliopistot (sve) 2
25%
6
75%
8 100%
Yhteensä 9
14,8%
52
85,2%
61 100%

Tietoa ylioppilas-/opiskelijakunnan tuesta etsittiin korkeakoulun sivustolta, ei yo- tai opiskelijakunnan sivuilta. Kaikilta sivustoilta noin 15%:lta löydettiin toivottua tietoa. Sekä suomen- että ruotsinkielisten sivujen osalta näyttivät ylioppilaskunnat oleva vahvemmin esillä esteettömyyttä edistämässä kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat.

Valintakokeiden esteettömyys

Löytyykö tieto valintakokeen esteettömyydestä? Valintakokeissa on oleellista arvioida osaamista tai potentiaalia, jota opiskelussa menestyminen edellyttää. Kokeet, osallistumisjärjestelyt ja niistä tiedottaminen on suunniteltava niin, etteivät ne aseta huonompaan asemaan opiskelijoita, joilla on toimintarajoitteita.

Tieto valintakokeesta

Löytyi Ei löytynyt Yhteensä
Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus Lukumäärä %-osuus
Ammattikorkeakoulut 17
65,4%
9
34,6%
26 100%
Yliopistot 16
84,2%
3
15,8%
19 100%
Ammattikorkeakoulut (sve) 3
37,5%
5
62,5%
8 100%
Yliopistot (sve) 5
62,5%
3
37,5%
8 100%
Yhteensä 41
67,2%
20
32,8%
61 100%

Tietoa valintakokeen esteettömyydestä löytyi kaikilta korkeakoulujen sivustoilta kahdelta kolmasosalta (67.2%). Samalla, kun valintakoetieto oli paremmin esillä kuin mikään muu esteettömyyssisällöistä, on kysymys yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien peruskriteeristä on tämäkin liian vähän. Korkeakoulujen palautteista yhdessä kerrottiin täydennystä löydettyyn tietoon, mutta mitään lisää se ei tuonut.

Yhtenä valintakoejärjestelyjen esteettömyyden haasteena on koettu yhtenäisten yhdenvertaisuutta edistävien käytäntöjen puute. Tässä arvioinnissa huolestuttavana näyttäytyi, miten useahkon ammattikorkeakoulun sivuilla oli Esteetömyys opiskelijavalinnossa -otsikolla kuvailtu mahdollisuus hakea erityisjärjestelyjä valintakokeeseen vamman tai sairauden perusteella. Ohjeen lopuksi todetaan: "Ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakijalle järjestettävissä olevista erityisjärjestelyistä." Mitä järjestelyt voivat olla, ja milloin niistä saa tiedon, jää epäselväksi. Kun karuimmillaan ei joiltain sivuilta muuta tietoa opiskelun esteettömyydestä löydy, kaventuu esteettömyys "järjestettävissä oleviksi erityisjärjestelyiksi".