ESOK-hanke 2006-2011

Monen mielipiteen ammattikorkeakoulu

Tutkija Elina Lavikainen tuotti vuonna 2010 kattavan tutkimuksen ammattikorkeakouluista opiskelijoiden näkökulmasta. Nyt hän antaa perusteellisen vastauksen tutkimuksensa taustoista ja tuloksista.
Kädet viittaavat

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus julkaisi Elina Lavikaisen tutkimuksen "Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010" viime vuoden joulukuussa.

Tutkimus käsittelee ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspolkuja ja näkemyksiä koulutuksen laadusta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden opiskelukykyä ja vaikuttamistoimintaa. Tutkimus perustuu 5700 vastaajan tilastolliseen aineistoon.

Vuonna 2006 Otus julkaisi Jaana Markkulan tutkimuksen "Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin", jota Lavikaisen tutkimus käyttää soveltuvilta osin vertailukohtana nykyhetkeen. Esimerkiksi työllistymisen näkökulma on kasvanut neljän vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Hyvät työllistymismahdollisuudet vaikuttavat yhä enemmän koulutusalan valintaan, sekä opiskelijat kokevat ammattikorkeakouluopetuksen antavan valmiuksia kehittyä ammattiin entistä paremmin.

Vaan mikä on esteettömyyden ja monimuotoisuuden laita ammattikorkeakouluissa vuonna 2010? Otetaan selvää tutkimuksen taustoista ja Lavikaisen omasta näkemyksestä tutkimuksen tulosten suhteen.

Ammattikorkeakoulut jääneet vähemmälle huomiolle

Käden ele kuvaa niukkuutta

Miten päädyit tutkimuksesi aiheeseen?

- Tutkimuksen taustalla on Otuksen kolme kertaa aiemmin toteuttama Opiskelijan yliopisto -selvitys. Keskusteluissa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n kanssa nousi esiin tarve kartoittaa vastaavia opiskeluolosuhteisiin liittyviä asioita myös ammattikorkeakouluissa. Tarkoituksena oli selvittää opiskelua ja opiskeluolosuhteita mahdollisimman laajasti. Näin saataisiin selville, miten ammattikorkeakoulutus toimii opiskelijoiden näkökulmasta.

Mikä oli itsellesi antoisinta tutkimusta tehdessäsi?

- Erityisen antoisaa oli se, että laajan aineiston avulla pääsin kurkistamaan varsin monipuolisesti ammattikorkeakouluopiskeluun. Mielestäni oli kiinnostavaa myös tutkia, millaisiksi aikuisopiskelijat ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat kokivat opiskeluolosuhteensa verrattuna nuoriso-opiskelijoihin.

Lyhyesti sanottuna, minkälainen on opiskelijan ammattikorkeakoulu vuonna 2010?

- Ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijoille mielenkiintoisia ja mielekkäitä koulutusohjelmia, joissa opiskelijat ovat motivoituneita opiskelemaan. Koulutuksen laatu on opiskelijoiden näkökulmasta vaihtelevaa; opetukseen ja koulutuksen sisältöön opiskelijat ovat jokseenkin tyytyväisiä, mutta ohjausta he pitävät heikkona. Aitoja vaikuttamismahdollisuuksia opiskelijoilla on varsin vähän, sillä vain 14 prosenttia kokee voineensa aidosti vaikuttaa oman ammattikorkeakoulunsa asioihin.

Risuja ja ruusuja

Peukku ylös, peukku alas

Mitkä ovat mielestäsi suurimmat puutteet ja epäkohdat ammattikorkeakouluissa vuonna 2010?

- Koulutuksen laadussa on paljon kehitettävää. Esimerkiksi opintojen ohjaukseen liittyvät puutteet ovat jo vuosien ajan nousseet toistuvasti esiin eri tutkimuksissa, niin myös tässä. Ohjaus ja muu opiskeluun liittyvä tuki ovat keskeisiä opiskelukykyä rakentavia ja ylläpitäviä tekijöitä, joten ne ovat opiskelijan näkökulmasta äärimmäisen tärkeitä.

- Toisena epäkohtana nostaisin esiin puutteet opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksissa. Vaikuttaa siltä, että opiskelijoilla on kyllä halua vaikuttaa, mutta ei riittävästi sellaisia vaikutuskanavia, joiden kautta he kokisivat voivansa aidosti vaikuttaa heitä koskettaviin asioihin.

- Opiskelijat kokevat opiskeluympäristössään myös kiusaamista. Tutkimuksen perusteella joka viides oli kokenut toistuvaa kiusaamista opiskelutovereidensa taholta. Osa vastaajista oli joutunut myös opettajien kiusaamisen kohteeksi. Tyypillisimmin kiusaaminen on luonteeltaan opiskeluryhmästä syrjäyttämistä esimerkiksi ryhmätyötilanteissa.

Entä mikä tietty asia olisi mielestäsi positiivisuudessaan mainitsemisen arvoista?

- Opiskelijat pitävät opiskelijakunnan toimintaa tärkeänä ja ovat halukkaita myös vaikuttamaan ammattikorkeakoulunsa asioihin. Positiivista on myös se, että ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat vaikuttaisivat olevan verrattain tyytyväisiä koulutukseensa, vaikka ylempi tutkinto vakiintui osaksi ammattikorkeakoulutusta vasta vuonna 2005.

Ilmenikö tutkimustuloksista mitään yllättävää?

- Mielestäni oli jossain määrin yllättävää, että joka viides opiskelija piti ammattikorkeakoulun markkinoimaa kuvaa opinnoista harhaanjohtavana. Opiskelijat olivat hakuvaiheessa saamansa mielikuvan perusteella esimerkiksi odottaneet opetuksen olevan monipuolisempaa ja opintoihin sisältyvän enemmän valinnanmahdollisuuksia.

Opiskelukyky ja esteettömyys avainsanoja

Kämmenellä on avain

Tutkimuksen mukaan hyvällä opiskelukyvyllä on useita positiivisia vaikutuksia henkilön elämään ja asemaan opiskelijana. Osaatko tutkimuksen pohjalta sanoa, miten hyvään opiskelukykyyn voisi pyrkiä ja miten ammattikorkeakoulu voisi osallistua hyvän opiskelukyvyn saavuttamiseen?

- Opiskelukyky koostuu omista voimavaroista, opiskelutaidoista sekä sosiaalisesta, pedagogisesta ja hallinnollisesta opiskeluympäristöstä. Tärkeitä opiskelukykyä rakentavia tekijöitä ovat myös esteettömyys ja opiskelijoiden moninaisuuden huomiointi.

- Keskeistä olisi, että opiskelukykyä edistettäisiin suunnitelmallisesti ja organisoidusti koko ammattikorkeakouluyhteisössä. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa edistäviä opintoja, opiskelun esteettömyyden ja opiskelijoiden erilaisten tarpeiden huomiointia sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien tukemista. Myös opintojen ohjauksen tulisi olla riittävää ja asianmukaista, ja jatkua aktiivisena koko opintopolun ajan. On myös tärkeää, että opiskelijayksilöiden lisäksi tähdätään koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.

Tutkimustulosten mukaan puolet vastaajista piti opiskeluympäristöään esteettömänä. Miten hyvin arvioisit opiskelijoiden tietävän esteettömyydestä ja luuletko opiskelijoiden arvioineen esteettömyyttä omalta kohdaltaan vai yleisesti?

- Tutkimuksen perusteella en pysty valitettavasti kovin perustellusti arvioimaan, kuinka hyvin opiskelijat tuntevat esteettömyyttä. Erittäin varovaisen arvion voi tehdä sen perusteella, että verrattain suuri osuus (noin kolmannes) opiskelijoista vastasi, ettei ollut samaa eikä eri mieltä väittämän "opiskeluympäristöni on esteetön" kanssa. Tähän joukkoon kuuluu todennäköisesti jonkin verran myös niitä, jotka eivät mahdollisesti tunteneet esteettömyyttä eivätkä siten osanneet arvioida sen toteutumista.

- Opiskelijoista tosiaan runsas puolet piti opiskeluympäristöään esteettömänä, mutta voi tietysti pohtia, miten opiskelijat ymmärtävät esteettömyyden käsitteen ja miten se vaikuttaa arvioon esteettömyyden toteutumisesta. Todennäköisesti toiset esteettömyyden alueet toteutuvat ammattikorkeakouluissa paremmin kuin toiset. Esimerkiksi opiskelijoiden moninaisuuden huomiointi korkeakoulussa ja opiskelijakunnassa koettiin melko heikoksi.

Arvokkaat huomiot ovat hyödynnettävissä

High five!

Tiedätkö, tullaanko ammattikorkeakouluissa hyödyntämään tutkimustasi?

- Tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta ammattikorkeakoulut ovat ottaneet tutkimuksen hyvin vastaan ja olleet kiinnostuneita tuloksista. Osasta ammattikorkeakouluja olemme saaneet yhteydenottoja, joiden perusteella tuloksia pyritään hyödyntämään systemaattisemminkin osana kehittämistyötä.

Mitä kehitysehdotuksia listaisit ammattikorkeakouluille tutkimuksesi pohjalta?

- Näkisin kehitettävää jo rekrytointivaiheessa: Opiskelumotivaation kannalta on tärkeää, että opiskelijalla on jo opintoihin hakeutuessaan tiedossa, mitä opinnot tulevat sisältämään. Nykyisin kaikilla hakijoilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta selailla hakukohteensa opinto-opasta, sillä monet ammattikorkeakoulut kertovat verkkosivuillaan vain yleisluontoisesti opintojen sisällöstä. Pidän siis tärkeänä, että ammattikorkeakoulut viestisivät hakijoille todenmukaisesti ja avoimesti.

- Kuten aiemmin mainitsin, myös koulutuksen laadussa on runsaasti kehitettävää erityisesti opintojen ohjauksen osalta. Lisäksi opetusmenetelmiin on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä opiskelijat kaipaavat ryhmätöiden rinnalle myös opettajan läsnäoloa. Pedagoginen opiskeluympäristö nouseekin keskeisimmäksi kehittämisen kohteeksi myös opiskelukyvyn näkökulmasta.

- Opintojen tukipalveluiden saatavuutta olisi parannettava siten, että ne olisivat paremmin kaikkien opiskelijoiden saatavilla opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon- ja liikuntapalveluiden saatavuus koettiin selvästi heikommaksi pienissä yksiköissä opiskelevien joukossa; heillä välimatkat palveluiden pariin saattavat olla pitkiä tai niitä ei ole saatavilla lainkaan. Samoin on huomioitava, että aikuisopiskelijoilla ja ylempää amk-tutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on erilaisia tarpeita tukipalveluille kuin nuoriso-opiskelijoilla.

- Nostaisin kehittämisen kohteeksi myös opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantamisen. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijakunnan jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin ne, jotka eivät opiskelijakuntaan ole liittyneet. Vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin siis parantaa esimerkiksi kannustamalla opiskelijoita liittymään opiskelijakuntaan ja kehittämällä opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä.

Mikäli vastaava tutkimus tehtäisiin vuonna 2011, niin miten paljon uskot kehitystä tai muutosta tuloksissa (suuntaan tai toiseen) tapahtuvan?

- Vuosi on lyhyt aika, joten en usko, että sinä aikana tapahtuu kovinkaan suurta muutosta. Toivon ja uskon, että muutaman vuoden päästä näemme jo selvää parannusta esimerkiksi koulutuksen laadussa sekä opiskelijoiden opiskelukyvyssä ja vaikutusmahdollisuuksissa. Toivottavasti ammattikorkeakoulut hyödyntävät tutkimustuloksia kehittämistyössään!


Elina Lavikainen: Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010. Tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä (pdf)

Jaana Markkula: Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin (pdf)

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus - www.otus.fi

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry - www.samok.fi


Otto Myöhänen
HuK, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke

(Kuka on Otto Myöhänen?)


Artikkelissa käytetyt kuvat ovat luvallisesti hankittu osoitteesta http://www.freedigitalphotos.net