Lukisetelillä tukea lukivaikeuksiin

Tampereen (TAMK) ja Pirkanmaan (PIRAMK) ammattikorkeakoulujen yhteistyönä on kehitetty lukiseteli auttamaan lukivaikeuksista opiskelijaa. Lukiseteli-malli on ollut käytössä vuodesta 2008 osana ammattikorkeakoulujen yhteistä Opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämishanketta. Mallissa opiskelijalle resursoidaan 20 h / lukuvuosi käytettäväksi erilaisiin tukitoimenpiteisiin. Suunnitelma voidaan laatia yhdessä opinto-ohjaajan tai opettajatutorin kanssa. Tukea antava opettaja voi laskuttaa tekemänsä tunnit vuosityöajan lisäksi.

Opiskelija tarpeidensa tuntijana

Ajatus lukisetelistä syntyi ammattikorkeakoulujen esteetöntä opiskelua koskevassa työryhmässä. Ydinkysymyksenä oli, miten lukivaikeus voitaisiin ottaa opiskelussa huomioon opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Aluksi suunnitelmissa oli tukihenkilö, jonka puoleen opiskelijat voisivat kääntyä. Tätä pidettiin kuitenkin ongelmallisena.
- Emme pysty etukäteen arvioimaan, paljonko tukea tarvitsevia opiskelijoita saattaisi olla eli paljonko työaikaa tukihenkilölle pitäisi ajatella, Anne Mustonen TAMKista kertoo.

Vaikea on myös arvioida niitä asioita, joissa opiskelijat lukivaikeutensa vuoksi apua tarvitsevat. Haasteita voi olla ruotsin kielessä, matematiikassa tai vaikkapa opinnäytetyön kirjoittamisessa. Opettajalla täytyykin olla substanssiosaamista aiheeseen liittyen.
- Näiden perusteella päätimmekin, että annamme asian ”opiskelijan itsensä haltuun”, hän itse parhaiten tietää, missä ja millaista apua kulloinkin tarvitsee, Anne Mustonen kertoo.

Lukisetelillä ostettava apu voi olla monenlaista kuten lisäaikaa kokeissa, lisäopetusta tai -ohjausta, yksilöllisiä tehtäviä, apuvälineitä tai esimerkiksi mahdollisuus suorittaa kirjallinen koe suullisesti.

Kaupankäyntiä opiskelijan ja opettajan välillä

Lukisetelin edellytyksenä on lukilausunto eli todistus lukivaikeudesta.
- Ilman sitä ei resurssia myönnetä, apua voi mahdollisesti silti saada, mutta opettajalle ei sitä korvata, Mustonen kertoo.

Opiskelija hakee lukiseteliä sähköisellä lomakkeella. Kun koulutusohjelman päällikkö on hyväksynyt hakemuksen, saa opiskelija lomakkeen eli lukisetelinsä käyttöön. Opiskelijan tuen tarpeeksi on arvioitu enintään 20 tuntia lukuvuodessa, ja ainakin toistaiseksi se on ollut riittävä. Opiskelija voi käyttää saamansa resurssin parhaaksi katsomallaan tavalla.
- Opiskelija voi esim. "ostaa" ohjausta 5 tuntia, lisäaikaa tenttiin 2 tuntia, tukiopetusta opettajalta 5 tuntia tai mitä ikinä katsookin tarvitsevansa.

Opettaja tai ohjaaja merkitsee lukiseteliin häneltä ostetun tuntimäärän, ottaa lomakkeesta kopion ja laskuttaa tehdyt tunnit. Anne Mustonen lähettää kiitoksensa työnantajan suuntaan, sillä lukisetelillä ostetuista tunneista saa palkan normaalin 1600 vuosityötunnin lisäksi.

Jos opiskelija haluaa ja antaa luvan, voi opettajatutor ilmoittaa lukivaikeudesta myös muille opettajille tai lukisetelistä voidaan laittaa merkintä opiskelijahallintarekisteriin. Tällä hetkellä lukiseteli on vielä sisäänajovaiheessa ja niitä on myönnetty tähän mennessä kymmenkunta. Lukisetelistä tiedotetaan opiskelijoille ammattikorkeakoulujen intranet-sivuilla sekä tutortapaamisissa.

Toimintamalli koettu hyväksi

Anne Mustosen korviin on kuulunut lukisetelistä vain positiivista palautetta. Myös lehtori Sari Hanska-Aarella on samankaltaisia kokemuksia.
- Opiskelijat pitävät erittäin positiivisena sitä, että tarjoamme heille tarvittaessa tukea lukivaikeuteen, vaikka se olisikin vain lisäajan myöntäminen. Lukisetelin käyttöönotto on myös saanut aiempaa useammin opiskelijat menemään lukitestiin, jos he ovat jo epäilleet lukivaikeutta itsellään. Joitakin opiskelijoita olen itsekin ohjannut testiin, koska vaikeudet ovat vaikuttaneet oppimisvaikeusperäisiltä. Tuloksena onkin sitten useimmiten ollut lukivaikeus, hän kertoo.

Kaikki opiskelijat eivät tarjottua tukea kuitenkaan käytä. Jos opiskelija kokee pärjäävänsä ilman erityistä tukea, lukiseteli jää hakematta tai käyttämättä. Hanska-Aare epäilee, että suurin osa lukivaikeuksisista ei syystä tai toisesta hae lukiseteliä, vaikka tähän rohkaistaan.

Suurimpana haasteena Hanska-Aare näkee opettajien kouluttamisen koskien oppimisvaikeuksia ja niiden huomioimista opetuksessa.
- Aivan liikaa löytyy vielä niitä, jotka kieltävät koko asian olemassaolon. Tällaiset opettajat eivät kykene tai pahimmillaan edes halua ohjata erityistä tukea tarvitsevia. Muutoksen on siis lähdettävä opettajakunnasta ennen kuin asiat etenevät kunnolla ja opiskelijat saavat kunnollista ohjausta.

Lukisetelistä tukiseteli

Esteettömyystyö TAMKissa jatkuu lukisetelin lisäksi myös muissa esteettömyyden teemoissa, ja yhteistyötä PIRAMKin kanssa tehdään edelleen. Esteetöntä opiskelua koskevien ohjeistusten teko ja tilojen esteettömyyskartoitukset ovat työn alla. Myös lukisetelin tulevaisuutta on pohdittu:
- Todennäköisesti laajennamme lukisetelin koskemaan muitakin tilanteita, esim. esiintymispelko, paniikkihäiriö yms. eli lukisetelistä tehdään tukiseteli, mutta idea pysyy samana, Anne Mustonen toteaa.