Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla -arviointi
- Mitä arvioidaan?
- Miksi arvioidaan?
- Miten arviointiprosessi etenee?
- Arvioinnin esteettömyyskäsitys - mitä, kenelle ja miten?
- Mitä arvioidaan ja miten?
- 1. Aloitussivun esteettömyys ja käytettävyys.
- 2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys.
- 3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto.
Mitä arvioidaan?
ESOK-hanke etsii opiskelun esteettömyyttä kuvailevaa tietoa jokaisen suomalaisen ammattikorkeakoulun ja yliopiston verkkosivuilta huhtikuussa 2008 alkaen.
Etsintää tehdään opintojen aloittamista harkitsevan henkilön kannalta arvioijan havainnoin ja hakupalvelujen avulla.
Lisäksi selvitetään verkkosivujen esteettömyyttä ja käytettävyyttä havainnoimalla ja arviointiohjelmilla.
Miksi arvioidaan?
Arvioinnin tavoitteena kerätä tietoa korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuudesta ja opiskelun esteettömyydestä sekä:
- edistää opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon saantia,
- tukea korkeakoulujen esteettömyystyötä tarjoamalla vertailukohtia,
- aktivoida keskustelua opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.
Miten arviointiprosessi etenee?
1. Arviointikriteerit annetaan opiskelijoiden, korkeakoulujen henkilöstön ja järjestöjen kommentoitaviksi.
2. ESOK-hankkeen työryhmä päättää arviointikriteereistä kyselyn tulosten perusteella.
3. Tarkistetut kriteerit ja arvioinin toteuttaminen kerrotaan etukäteen korkeakoulujen esteettömyysyhteyshenkilöille ja yhteistyökumppaneille sähköpostitse.
4. Arviointi toteutetaan huhti-toukokuussa.
- Arviointitapahtuma 08.04. Taideteollisessa korkeakoulussa. Mediatiedote 04.04
5. Arvioinnin tulokset annetaan korkeakoulujen yhteyshenkilöille kommentoitaviksi.
6. Tulokset julkistetaan ESOK-portaalissa touko-kesäkuussa.
7. Arviointimenetelmää kehitetään edelleen vuoden 2009 arviointia varten
Arvioinnin esteettömyyskäsitys - mitä, kenelle ja miten?
Opetusministeriön toimenpidesuosituksissa (2005) korkeakoulujen kehittämistavoitteena on tarjota yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet jokaiselle yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta.
Nyt tehtävässä arvioinnissa korkeakoulujen sivuilta saatavaa tietoa esteettömyydestä arvioidaan opintojaan suunnittelevien henkilöiden kannalta:
- joilla on jokin vamma,
- jotka ovat erilaisia oppijoita,
- jotka kuuluvat kieli- tai kulttuurivähemistöön ja/tai
- jotka ikääntyvät.
Arviointikriteereissä ja käytettävissä testeissä painottuu muita ryhmänäkökulmia enemmän vammaiselle opiskelijalle tarjolla oleva tieto ja sen saavutettavuus.
Mitä arvioidaan ja miten?
Arvioinnin osa-alueet korkeakoulujen verkkosivuilla ovat:
- Aloitussivun esteettömyys ja käytettävyys.
- Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys.
- Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto.
Työmäärän hallitsemiseksi käytetään verkkosivun arvioinnissa testiohjelmia ja tiedon luokituksessa dikotomista löytyy/ei löydy -asteikkoa.
Arviointikriteerejä on yhteensä 21. Seuraavassa on jokaisen kriteerin tutkimuskysymys ja arviointimenetelmä sekä perustelut kriteerin käyttöön.
1. Aloitussivun esteettömyys ja käytettävyys
Teknisen esteettömyyden arviointi koskee vain korkeakoulujen aloitussivuja. Aloitussivu on tärkeä, koska se toimii ”paraatiovena” ja antaa käsityksen koko yhteisön toiminnasta ja palvelujen laadusta. Julkisorganisaatiolla esteettömyyden vaatimus koskee kuitenkin kaikkea yleiseen käyttöön tarkoitettua aineistoa.
Suositusten mukaista esteettömyyttä voidaan arvioida tarkistuslistojen avulla ja testausohjelmilla eli validaattoreilla. Ohjelmat toimivat verkossa tai käyttäjän koneen kovalevyllä ja tutkivat halutun dokumentin mekaanisesti, asetettujen ehtojen mukaan. Kattava verkkosivun esteettömyyden arviointi edellyttää usean eri ohjelman, menetelmän ja testaajan käyttämistä. Arviointikriteerit ovat:
- Sivun esteettömyys.
- HTML-merkintäkielen oikeellisuus.
- Aloitussivun vuorovaikutteisuus.
- Hakupalvelu aloitussivulla.
- Latautumisaika.
Sivun esteettömyys
Täyttääkö aloitussivu Web Content Accessibility Guideline WCAG 1.0 -suosituksen A-tason tai AA-tason vaatimukset? Arviointi Foxability-testillä (http://foxability.sourceforge.net/). Web Content Accessibility Guidelines 1.0 -kriteerit ovat lainsäädäntötasoisen verkkototeutusten esteettömyyden ohjailun perustana Pohjois-Amerikassa ja useissa Euroopan maissa. Suomessa tulisi pyrkiä vähintään WCAG 1.0 -suosituksen A-tason saavutettavuuteen julkishallinnon sivuilla. Mikäli A-tason ohjeita ei noudateta, yhden tai useamman käyttäjäryhmän on mahdotonta saavuttaa dokumentin sisältämä informaatio. WCAG-suosituksen suomennos.
HTML-merkintäkielen oikeellisuus
Onko aloitussivulla käytetty virheettömästi merkintäkieltä? Arviointi W3C Markup Validation Service -testillä (http://validator.w3.org/). Merkintäkielen virheettömyydessä on kysymys teknisen ohjeistuksen mukaisesta koodauksesta. Jotkin virheet voivat estää tai häiritä sivun lukemista apuvälineillä.
Aloitussivun vuorovaikutteisuus
Löytyykö aloitussivulta yhteys sivun ylläpitäjään? Menetelmänä arvioijan havainnointi. Vuorovaikutteisuus on keskeinen tavoite verkkopalvelujen kehittämisessä. Aloitussivun vuorovaikutteisuuden miniminä etsitään sivulta www-sivun toteuttajan yhteystietoa ja/tai sähköpostilinkkiä sivun käyttäjien kysymysten ja kommenttien mahdollistamiseksi
Hakupalvelu aloitussivulla
Löytyykö aloitussivulta hakupalvelu? Menetelmänä arvioijan havainnointi. Korkeakoulujen sivustot käsittävät jopa satojatuhansia sivuja. Tiedonetsijälle hyvin toimiva, valmiiksi korkeakoulun palvelimelle rajattu hakupalvelu on perusoletus.
Latautumisaika
Kuinka kauan aloitussivun latautuminen kestää sekunneissa mitattuna. Arviointi Website Loading Time and Speed Checker -testillä (http://www.mydigitallife.info/tools/website-loading-time-and-speed-checker/). Hidas latautuminen voi olla monen teknisen seikan summa, mutta sivun nopeutta voidaan laajakaistayhteyksien yleistyttyäkin pitää yhtenä suunnittelun kriteerinä. Peukalosääntönä 10 sekuntia sivun käyttöön saamiseksi on maksimiaika, ellei tarkkaavaisuuden ylläpitämiseksi voida tuottaa esimerkiksi latautumisen prosentuaalista edistymistä.
2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys
Esteettömyyttä koskeva tieto tulee järjestellä ja linkittää siten, että sen löytäminen on mahdollisimman vaivatonta. Ellei aloitussivulta löydy täsmällisempiä linkkejä, ovat opiskelijapalvelut ja opiskelijan oppaat ensisijaiset etsintäkohteet. Jos tietoja ei edelleenkään löydy, käytetään sivuston omaa hakupalvelua ja/tai julkista hakupalvelua (Google). Arviointikriteerit ovat:
- Tieto palveluista keskitetysti.
- Vastuu palveluista keskitetysti.
- Sisäiset linkit.
- Ulkoiset linkit.
- Linkki oppaaseen.
- Tieto palveluista englanniksi.
Tieto palveluista keskitetysti
Löytyykö esteettömyyspalveluista keskitetty kuvailu? Menetelminä arvioijan havainnointi ja hakupalvelu. Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintoja ja järjestelyjä, jotka edistävät vammaisen opiskelijan ja erilaisen oppijan opiskelun yhdenvertaisuutta, esimerkiksi tulkkipalvelut, yksilölliset tenttijärjestelyt, esteettömät tilat. Käytäntöjä kehitetään ja esitellään kurssi- ja laitoskohtaisesti (esim. kirjastopalvelut), tai fyysisiä ympäristöjä arvioidaan rakennuksittain jne., mutta jossain on tärkeää olla keskitetty tieto palveluista.
Vastuu palveluista keskitetysti
Löytyykö tieto esteettömyysasioista vastaavasta henkilöstä tai tahosta? Menetelminä havainnointi ja haku. On perusteltua nimetä taho, joka koordinoi vammaisten henkilöiden osallistumiseen liittyvää suunnittelua, kehittämistä ja tiedotusta sekä yksilöllisten palvelujen toteuttamista.
Sisäiset linkit
Onko keskeiset esteettömyyden vastuutahot korkeakoulussa esitelty? Menetelminä havainnointi ja haku. Tärkeimmät sisäiset linkit kertovat tukihenkilöt, palvelujen tuottajat, asiantuntijat, vertaistuen jne. Linkki voi olla www-sivun osoite tai sähköpostiosoite, puhelinnumero tms.
Ulkoiset linkit
Onko keskeiset yhteistyötahot järjestöt, vertaistuki jne. esitelty? Menetelminä havainnointi ja haku. Esteettömyyden edistäminen onnistuu yleensä parhaiten eri tahojen yhteistyönä. Sekä opiskelijan että henkilöstön on hyvä olla tietoinen keskeisistä toimijoista.
Linkki Opetushallituksen oppaaseen
Onko sivulla linkki OPH:n Esteetön korkeakouluopiskelu oppaaseen (http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Esteeton_opas.pdf) tai korkeakoulun oppaaseen toimittama aineisto esillä? Menetelminä havainnointi ja haku. Oppaan tieto on pikaratkaisuna esteettömyyden kuvailuun parempi kuin ei mitään.
Tieto palveluista englanniksi
Onko keskitetty tieto palveluista tarjolla englanniksi? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Korkeakoulun tulee tarjota tieto opiskelun esteettömyydestä myös opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea (tai ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ruotsia). Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden mahdollisuudet avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalveluhin jne. on myös esiteltävä.
3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto
Tässä etsitään opiskelijan suunnittelussaan tarvitsemaa ja yliopiston henkilöstön tietoisuuden kohottamisessa tärkeää informaatiota. Itse toiminnan laatua ei tässä arvioida. Julkinen tieto esimerkiksi siitä, että rakennuksesta puuttuu hissi, on yhtä arvokas kuin tieto, että hissi on. Arviointikriteerit ovat:
- Strateginen linjaus.
- Vaihtoehtoiset oppimateriaalit.
- Laitelainat.
- Tietotekninen tuki.
- Kommunikoinnin tuki.
- Tutorointi tai ohjaus.
- Tenttiminen ja arviointi.
- Fyysiset ympäristöt.
- Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki.
- Valintakokeiden esteettömyys.
Strateginen linjaus
Onko korkeakoululla Vammaispoliittinen linjaus/esteettömyys-/syrjimättömyyslinjaus? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Vammaispoliittinen linjaus/esteettömyys-/syrjimättömyyslinjaus kertoo julkistettuna kaikille sidosryhmille, miksi ja miten yhteisö toimii opiskelijoiden yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseksi. Linjaus voi olla osana yhdenvertaisuussuunnitelmaa tai laatustrategiaa, jolloin johto on sen takana ja delegoi myös valtaa sen toteuttamiseksi.
Vaihtoehtoiset oppimateriaalit
Löytyykö tieto vaihtoehtoisista oppimateriaaleista? Menetelminä arvioijan havainnointi ja tiedonhaku. Vaihtoehtoiset oppimateriaalit ovat esimerkiksi teksti-, isoteksti- ja pistekirjoitusmateriaaleja sekä erimuotoisia (mm. digitaalisia) ääni- ja kuva-aineistoja, joilla turvataan tiedonsaanti erilaisilla käyttäjä- ja tilannekohtaisilla tavoilla. Erimuotoisten aineistojen saatavuuden tulee käsittää sekä tiedotus- että oppimateriaalit.
Laitelainat
Löytyykö tieto korkeakoulun apuvälineistä ja laitelainoista? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Erilaisten teknisten laitteiden ja apuvälineiden laitelainaus tukee opiskelussa välttämätöntä kommunikointia, tiedonkäsittelyä ja tallentamista. Yleisiä lainalaitteita ovat kannettavat tietokoneet, nauhurit, sanelimet, ryhmäkuuntelulaitteet jne.
Tietotekninen tuki
Löytyykö tieto tietoteknisestä tuesta? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Tietotekninen tuki käsittää tietotekniikan opetukseen tarpeelliset apuvälineet ja pedagogisen osaamisen. Lisäksi saattaa ilmetä ohjelmistoihin ja laitteistoihin liittyviä asennus-, käyttö- ja ohjaustilanteita, joissa oppilaitos on palveluntarjoaja (joskus toisaalta myös palvelun saaja opiskelijan toimiessa asiantuntijana).
Kommunikoinnin tuki
Löytyykö tieto kommunikoinnin tuesta? Menetelminä arvioijan havainnointi ja hakupalvelu. Kohtaan kuuluvat viittomakielen tulkin tai kirjoitustulkin saatavuus, kirjurin käyttömahdollisuus luennolla, tentissä jne.
Tuutorointi tai ohjaus
Löytyykö sivuilta tieto yksilöllisestä tai tehostetusta ohjauksesta? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Tuutorointiin tai ohjaukseen tulee sisältyä mahdollisuus yksilötuutorointiin ja ohjaukseen etenkin opintojen alussa. Opiskelun ja oppiaineen tuntemuksen lisäksi tuutorin on hyvä olla perehtynyt oppilaitoksen ja sidosryhmien vammaiselle opiskelijalle sekä erilaiselle oppijalle tarjoamiin toimintaedellytyksiin. Tiivis kuvaus opiskelutaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä, oppimisvaikeuksien huomioimisesta ja opiskelijan hyvinvoinnin edistämisestä on tässä tärkeä.
Tenttiminen ja arviointi
Löytyykö tieto yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta tenttimisessä? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Tenttimisen ja arvioinnin mahdollisuudet ovat joustavia järjestelyjä ja vaihtoehtoja (esimerkiksi liikkumisesteetön tila, lisäaika, tietokoneen käyttömahdollisuus, kirjuri, suullinen tenttiminen), jotka helpottavat itse substanssin osaamisen osoittamista.
Fyysiset ympäristöt
Löytyykö tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä? Menetelminä arvioijan havainnointi ja haku. Fyysisten ympäristöjen liikkumisen, kuulemisen, näkemisen jne. esteiden kartoittaminen, poistaminen ja tilojen laadusta sekä erilaisista ratkaisuista tiedottaminen kuuluvat ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon.
Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki
Löytyykö tieto ylioppilas-/opiskelijakunnan tuesta esteettömälle opiskelulle? Menetelminä arvioijan havainnointi ja hakupalvelu. Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki merkitsee, että se opiskelijan edunvalvojana huolehtii omalta osaltaan tilojen ja toimintojen saavutettavuudesta ja on vammaisen opiskelijan vaikuttamisen foorumi.
Valintakokeiden esteettömyys
Löytyykö tieto valintakokeen esteettömyydestä? Menetelminä arvioijan havainnointi ja hakupalvelut. Valintakokeissa on oleellista arvioida osaamista tai potentiaalia, jota opiskelussa menestyminen edellyttää. Kokeet, osallistumisjärjestelyt ja niistä tiedottaminen on suunniteltava niin, etteivät ne aseta huonompaan asemaan opiskelijoita, joilla on toimintarajoitteita.