Esteettömyyden teemapäivä herätti kysymyksiä ja avasi uusia näkökulmia

<br><p><b>Mitä on esteettömyys ja Desing for All? Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan
oppilaitosympäritöissä? Kuinka esteettömyyttä voidaan edistää? Miksi
esteettömyysteema on juuri nyt nousemassa vahvasti esiin?</b></p>
<p><img style="padding: 5px; float: right;" alt="Ammatillisia erityisopettajaopiskelijoita Haaga-Heliassa" src="http://esok.jyu.fi/KUVIA/haaga-helia/">Näiden kysymysten äärelle kokoontuivat ammatillisia erityisopettajan opintojaan suorittavat opettajat sekä esteettömyyteen liittyvien kysymysten äärellä työtään tekevät asiantuntijat. Päivä toteutettiin syyskuun puolivälissä Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Korkeakoulun ohella teemapäivän ohjelmasta vastasivat Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK, Suomen Design for All -verkosto ja Stakes sekä Kynnys ry.
<p><b>Päivi Tahkokallio</b> loi kuvaa esteettömyyden moniulotteisuudesta, sen fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä aspekteista. Esteettömyys koskettaa meitä jokaista ja antaa mahdollisuudet yhdenvertaisuuden toteutumiselle erilaisissa ympäristöissä ja palveluissa. Esteettömyys ei ole yksittäisten ryhmien tavoite, vaan on meidän kaikkien arkea toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten ja ikääntymisen myötä. (<a href="http://dfasuomi.stakes.fi">DfA, Stakes</a>)
</p>
<p><b>Niina Kilpelä</b> Kynnys ry:stä kertoi rakennetun ja fyysisen ympäristön esteettömyydestä.
Arkkitehtina hän painottaa, että myös pienillä muutostöillä voidaan edistää
esteettömyyttä. Erityisen tärkeää esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen on uusien rakennusten kohdalla: näkökulma tulee ottaa mukaan jo kaavoituksesta lähtien ja pitää esillä koko rakennusprojektin ajan. Vaikka puhutaan fyysisestä esteettömyydestä, on toiminnan mahdollisuudet usein sidoksissa asenteisiin ja ilmapiiriin: ennakkoluulot ja tietämättömyys ovat myös fyysisen "esteettömyyden kipukohtia". (<a href="http://www.kynnys.fi">Kynnys ry</a>)
</p>
<p><b>Susanna Haapala</b> (Kynnys ry) on sosiaalipsykologina ja koulutussuunnittelijana toimiessaan havainnut, kuinka tietämättömyys, ennakkoluulot ja asenteet heijastuvat monenlaisuuden kohtaamiseen sekä hyväksymiseen. Vallalla on kielteisiä ja stereotyyppisiä näkemyksiä sekä yksilöitä että erilaisia ryhmiä kohtaan. Koulutuksella voidaan edistää monenlaisuutta hyväksyvän ilmapiirin ja asenteiden leviämistä. Ensiarvoisen tärkeää on työstää asiaa lasten ja nuorten kanssa, sillä ennakkoluulot ovat usein opittuja jo ennen, kuin itse tiedetään kohderyhmästä mitään. (<a href="http://www.kynnys.fi">Kynnys ry</a>)
</p>
<p><b>Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK,</b> kiinnittää esteettömyysteeman
oppilaitosympäristöihin sekä opiskelemaan hakevien ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Kyse on koulutuksen ja opetuksen kokonaistoteutuksesta, jolloin opiskelijalla on yksilöllisiä, vaihtoehtoisia ja joustavia mahdollisuuksia saada tietoa opiskelusta, hakeutua opiskelijaksi sekä edetä opinnoissaan. Esteettömyys on kaikkien "juttu" -
se edistää myös henkilöstön osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia. ESOK-hankkeen nettiportaali tarjoaa tietoa esteettömyydestä, siihen liittyvistä näkökulmista, hyvistä käytännöistä ja hankkeista. Portaali palvelee myös esteettömyyteen liittyvien tapahtumien tiedostuskanavana. (<a href="http://www.esok.fi">ESOK-hanke</a>)
</p>
<p><b>Opiskelijat</b> jatkoivat teemasta keskustelua omalla keskustelualustallaan. Huomiota kiinnitettiin mm. seuraaviin seikkoihin:
<br>
- saavutettavuuden ollessa hyvä, asioita on helppo lähestyä, palveluita on helppo käyttää ja yleensä myös sisällöt ovat ymmärrettäviä kaikille käyttäjille. Kun saavutettavuus on hyvä, siihen ei kiinnitä arjessa edes huomiota.
<br>
- Saavutettavuus/esteettömyys voidaan määritellä monella tavalla, mutta tärkeää on
muistaa ilmiön laajuus, kokonaisvaltaisuus ja jollakin tavalla käyttäjälähtöinen
yksilöllisyys. Henkinen, taloudellinen, fyysinen ja sosiaalinen ulottuvuus
saavutettavuudessa ilmenevät jokaisella käyttäjällä erilaisina yhdistelminä.
<br>
- Onko määritelmissä sellainen vaara, että keskitytään
saavutettavuuden yhteen osa-alueeseen, esimerkiksi esteettömyyteen ja unohdetaan sisällöllinen saavutettavuus?</p>
<p>Esiin nousivat myös erilaiset tasot ja näkökulmat saavutettavuudesta:<br>
1. Esteettömyys - kykenee pääsemään asioihin ja palveluihin käsiksi<br>
2. Fyysinen saavutettavuus - pystyy käyttämään esim. tietoyhteiskuntamme vaadittuja
teknologioita ja palveluita<br>
3. Sisällöllinen saavutettavuus - ymmärtää ja pystyy hyödyntämään erilaisia
asia-sisältöjä</p>
<p><b>Käydyn keskustelun ja päivästä saadun palautteen mukaan</b> esteettömyysteema tulee
kytkeä yhä vahvemmin opettajankoulutukseen sekä koko oppilaitoshenkilöstön
täydennyskoulutukseen. Teema koskettaa kaikkia ammattiryhmiä sekä kaikkia
opiskelijoita.</p>
<p>Teksti ja kuvat: Merja Ylönen</p>