Lukemisesteisten korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalvelut
Celia Näkövammaisten kirjasto ja Helsingin Yliopiston opiskelijakirjasto järjestivät Lukemisesteisten korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalvelut -seminaarin Helsingissä 10.2.2009. Seminaari
on alku Celia-kirjaston ja Helsingin Yliopiston opiskelijakirjaston
laajemmalle yhteistyölle. Seminaarissa esiteltiin lukemisesteisten kirjastopalvelujen nykytilannetta ja hyviä käytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi luotiin katsaus tekijänoikeuskysymyksiin, tulevaisuuden haasteisiin sekä Daisy-äänikirjoihin.
- Lukemisesteisten kirjastopalvelujen nykytilanne Suomessa
- HY:n oikeustieteellinen tiedekunta malliesimerkkinä
- Ruotsissa palvelut kaikkien käytössä - laki kehittämisen taustalla
- Norjassa kehittämistyö käynnissä
- Tekijänoikeudet haasteena
- Daisy-äänikirjat mahdollisuutena
- Asiakasystävällinen kirjastopalvelu kehitteillä
- Linkkejä ja lisätietoa
Lukemisesteisten kirjastopalvelujen nykytilanne Suomessa
Suomessa lukemisesteisten kirjastopalveluita hoitaa Celia-kirjasto. Celian asiakkuus on maksutonta mutta edellyttää asiantuntijalausuntoa
lukemisesteestä, joka voi olla näkövamma, luki- tai oppimisvaikeus tai
lihassairaus. Lausunnon voi kirjoittaa erityisopettaja tai
terveydenhoitoalan asiantuntija. Lukemisesteeksi ei voida lukea sitä,
että äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi.
Opiskelija voi etsiä ja lainata valmiita elektronisia, piste- tai äänikirjoja Celianet-tietokannasta. Jos etsittyä kirjaa ei löydy tietokannasta, näkövammainen korkeakouluopiskelija voi tilata kirjan Celialta. Oikeus uuden julkaisun tilaamiseen on siis vain näkövammaisella, ei esimerkiksi lukivaikeuksisella opiskelijalla. Uusien oppikirjojen valmistus ja toimitus kestää noin 2 kuukautta. Opiskelun sujumisen kannalta on erityisen tärkeää saada kurssikirjallisuus tietoon hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Jenni Mölkäsen tekemän taustaselvityksen "Lukemisesteisten korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalvelut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa" mukaan nykykäytännön koetaan hidastavan ja vaikeuttavan opintoja. Se asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan kurssikirjallisuutta hankittaessa.
Mölkäsen mukaan lukemisesteisten korkeakouluopiskelijoiden oppimateriaalien saatavuus on tällä hetkellä pääasiassa opiskelijoiden oma-aloitteisuuden varassa. Opiskelija hankkii itse tarvitsemansa kurssikirjallisuuden Celialta. Korkeakouluilla ei ole omaa ääni- tai pistekirjatuotantoa. Marketta Ryömä Celia-kirjastosta kertoo, että tällä hetkellä Celian asiakkaana on noin 50 korkeakouluopiskelijaa. Pääosa heistä on näkövammaisia. Tähän mennessä kontakteja korkeakoulujen kanssa ei ole ollut eikä Celialla ole ollut tietoa, miten lukemisesteisiä opiskelijoita palvellaan korkeakouluissa.
HY:n oikeustieteellinen tiedekunta malliesimerkkinä
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintakäytäntö on hyvä esimerkki korkeakoulun ja Celia-kirjaston yhteistyöstä. Laura Karppinen Helsingin yliopistosta esitteli toimivaksi todettua käytäntöä lukemisesteisten huomioimisesta opiskelijavalinnassa. Lukemisesteiset otetaan huomioon jo valintakoetta suunniteltaessa. Kokeissa ei käytetä esimerkiksi kuva-aineistoa tai muuta näkövammaisille hakijoille vaikeasti hahmotettavaa materiaalia.
Valintakokeissa käytettävä kirjallisuus on tiedekunnan itse julkaisemaa. Tästä syystä tiedekunnalla on teoksista sähköiset versiot, jotka voidaan toimittaa hyvissä ajoin Celialle piste- ja ääniversioiden tekemistä varten. Valintakoekirjallisuus eri muodoissa – painettuna kirjana, sähköisenä, piste- ja äänikirjana – on hakijoiden saatavilla samana päivänä. Näin ollen yhdenvertaisuus hakijoiden kesken toteutuu. Lukemisesteisiä hakijoita ohjeistetaan hakuoppaassa ottamaan hyvissä ajoin yhteyttä Celiaan, josta hakija saa kirjallisuuden halutussa muodossa. Lukemisesteisten hakijoiden on mahdollista saada myös erityisjärjestelyjä sekä valintakoetilanteessa että myöhemmin opinnoissa oman tarpeensa mukaan.
Ruotsissa palvelut kaikkien käytössä - laki kehittämisen taustalla
Ruotsissa ääni- ja pistekirjoja lukemisesteisille tuottaa Äänikirja ja pistekirjoituskirjasto (TPB). Sen toimintaa esitteli Ulf Strandin Tukholman yliopistosta. Opiskelija voi lainata TPB:n kirjoja suoraan korkeakoulun tai kunnan kirjaston kautta. Asiakkuus on maksutonta eikä edellytä todistusta lukemisesteestä vaan kirjoja lainataan kaikille niitä tarvitseville. Jokaisessa korkeakoulussa on vammaisia ja erilaisia oppijoita varten yhdyshenkilö, jolta opiskelija saa itselleen opiskelijalainaajatunnuksen TPB:n palveluihin. Tällöin opiskelijalla on oikeus lainaamisen lisäksi myös tilata uusia teoksia. TPB:n opiskelijalainaajaksi pääsee korkeakouluopiskelija, joka kokee tarvitsevansa apua, ja jonka avun tarpeen korkeakoulu tunnustaa.
TPB tuottaa vain kokonaisia, kurssikirjallisuuteen kuuluvia kirjoja. Kukin korkeakoulu hoitaa itse artikkeleiden, luentomateriaalien tms. muuttamisen ääni- tai pistekirjoiksi. Vuonna 2007 TPB:llä otettiin käyttöön oma ruotsinkielinen puhesynteesiohjelma Folke, jonka avulla myös korkeakoulut voivat itse tuottaa nopeammin ja edullisemmin kurssikirjallisuutta.
Ann-Louise Löfgren Tukholman yliopiston kirjastosta kertoi Tukholman yliopiston tarjoamista palveluista lukemisesteisille opiskelijoille. Kun opiskelija tarvitsee tukea opinnoissaan, ottaa hän yhteyttä yliopiston yhteyshenkilöön. Yhdessä selvitetään tuen tarpeet ja tukimuodot. Yhteinen tapaaminen järjestetään myös kirjastolla, jolloin käydään läpi muun muassa lainaus- ja tilauskäytännöt sekä tekijänoikeuslain asettamat rajoitteet. Kirjasto tarjoaa opiskelijoiden käyttöön myös lukemisen apuvälineitä. Kirjastolla on erillinen, rauhallinen tila, jonka kolmelle tietokoneelle on asennettu tukiohjelmia kuten puhesynteesi, oikolukuohjelma ja tekstin suurennus.
Ruotsissa tilanne on tällä hetkellä hyvä. Löfgren painottaa, että käytäntöjen kehittymiseen ovat vaikuttaneet suurelta osin vuonna 2002 voimaan tullut korkeakouluja koskeva yhdenvertaisuuslaki sekä vuonna 2005 muuttunut tekijänoikeuslaki. Tavoitteena on taata esteettömyys ja yhdenvertaiset olosuhteet kaikille.
Norjassa kehittämistyö käynnissä
Norjassa esteetöntä kirjallisuutta näkövammaisille, sokeille ja lukivaikeuksisille tuottaa Norjan ääni- ja pistekirjakirjasto (NLB), jonka toiminnasta kertoi Linn Kristen Kristenssen. NLB:n asiakkuus on maksutonta mutta sitä varten vaaditaan lääkärintodistus. Norjassa sokeat ja näkövammaiset ovat oikeutettuja saamaan pakollisen kurssikirjallisuuden haluamassaan muodossa (sähköisenä tekstinä, ääni- tai pistekirjana). Jos teosta ei ole valmiiksi sopivassa muodossa, heillä on oikeus tilata se NLB:ltä.
Muilla lukemisesteisillä opiskelijoilla (esim. opiskelijat, joilla lukivaikeus tai ADD) on oikeus vain lainata olemassa olevia Daisy-äänikirjoja. Heillä on kuitenkin lain myöntämä oikeus saada tarvitsemansa kirjallisuus asianmukaisesti mukautettuna. Määrällisesti heitä on huomattavasti enemmän kuin näkövammaisia opiskelijoita, ja näiden opiskelijoiden asemaa pyritään parantamaan mm. lisäämällä paikallista tuotantoa.
Norjassa materiaalin tuotanto on Ruotsin tapaan sekä keskitettyä että paikallista. NLB on tehnyt yhteistyötä ruotsalaisen TPB:n kanssa, ja opiskelija voi hakea ja lainata kirjallisuutta sekä NLB:n että TPB:n tietokannoista. Yhteistyössä on tuotettu myös kesällä 2009 valmistuva norjankielinen puhesynteesiohjelma. Odotukset ovat suuret, sillä ohjelma on tehty opiskelijoiden tarpeiden pohjalta, Linn Kristen Kristenssen kertoo. Sen avulla korkeakoulut voivat itse tuottaa paikallisesti saavutettavaa materiaalia. Tämä helpottaa tuotantoa ja lyhentää tuotantoaikoja.
Norjan korkeakoulujen kansallinen esteettömyyskoordinaattori Anne Nylund kertoi käynnissä olevasta kirjallisuusprojektista, jossa on etsitty keinoja edistää oppimateriaalien saavutettavuutta. Tuloksena on syntynyt kolme mallia materiaalin tuottamiseen. Suositukset ja ohjeet mallien käyttöön julkaistaan maaliskuussa. Pohdittavana on vielä teknisten kysymysten lisäksi laadun ja hyödyllisyyden suhde kustannuksiin sekä henkilökunnan koulutus.
Tekijänoikeudet haasteena
Tekijänoikeudet liittyvät oleellisesti saavutettavan oppimateriaalin tuottamiseen. Eva Isaksson Helsingin yliopiston kirjastosta kertoi tekijänoikeusasioiden vaikutuksesta aineistojen saatavuuteen. Tekijänoikeuslain 17. pykälässä sallitaan tekstin valmistaminen näkövammaiselle ja "muille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi käyttää teoksia tavanomaisella tavalla" myös elektronisessa muodossa ilman tekijänoikeuskorvausta, kunhan kappale ei ole pysyvä vaan tuhotaan käytön jälkeen. Jos vammainen lukija saa pysyvän kappaleen, on tekijällä oikeus korvaukseen.
Eri maiden tekijänoikeuslait poikkeavat vammaisia koskevilta osiltaan suuresti. Vammaisista on vain harvoin maininta tekijänoikeuslaissa. EU pyrkii yhdenmukaistamaan jäsenmaidensa lainsäädäntöä mutta sitovia poikkeuksia on vaikea saada aikaan. Esimerkiksi kustantamot valvovat etujaan voimakkaasti, Isaksson kertoo. Kustantamoiden kanssa tehdyt sopimukset menevät yli tekijänoikeuslain, mikä tekee esteettömän ja saavutettavan materiaalin tuottamisesta hankalaa.
Isaksson kertoo, että esimerkiksi Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin sopimuksissa vammaisia lukijoita ei ole otettu riittävästi huomioon. Yksittäisen artikkelin tallentaminen digitaalisesti ja lukeminen pistekirjoituksena on useimmiten sallittua mutta kuunteleminen puhesynteesinä on rajatumpaa. Osa sopimuksista rajaa käyttöoikeudet tiukemmiksi kuin mitä tekijänoikeuslaissa määritellään. Aineistoa ei esimerkiksi saa tuottaa äänikirjamuotoon. FinELib on kuitenkin luvannut laatia kirjastoja ja käyttäjiä varten yhteenvedon lukemisesteisiä koskevista käyttöehdoista aineistoittain.
Daisy-äänikirjat mahdollisuutena
Daisy-äänikirja on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten käyttöön kehitetty, standardoitu digitaalinen äänikirja. Daisy-kirjat ovat ääneen luettuja kirjoja, jotka on tallennettu Daisy-muotoon cd-rom-levylle. Verrattuna tavalliseen äänikirjaan, Daisy-äänikirjan käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat.
-Daisy-muoto takaa tiedon saavutettavuuden, sillä se on aidosti Desing for All -filosofian mukainen tapa tuottaa, järjestää ja levittää tietoa. Sen keskeinen idea on navigoinnin helppous ja tiedon nopea löytäminen, Markku Leino Celiasta kertoo.
Tallentaminen Daisy-muotoon on helppoa ja onnistuu sekä Microsoft Officen Word:in lisäohjelmalla että ilmaisella Open Officen Write -ohjelmalla. Se myös nopeuttaa tuotantoprosessia, kun Daisy-muotoinen tiedosto voidaan toimittaa tuotantoon Celiaan tai antaa suoraan opiskelijalle. Daisy-äänikirjaa voi kuunnella esimerkiksi mp3-soittimilla, kännyköillä, tietokoneohjelmilla tai erityisillä Daisy-kuuntelulaitteilla.
Asiakasystävällistä kirjastopalvelua kehitetään yhteistyössä
Lukemisesteisten korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalvelut -seminaari on alku Celia-kirjaston ja Helsingin Yliopiston opiskelijakirjaston laajemmalle yhteistyölle. Yhteistyön tarkoituksena on luoda toimintamalli oppimateriaalien saatavuuden takaamiseksi lukemisesteisille opiskelijoille korkeakouluissa. Hankkeen päämääränä on, että lukemisesteiset opiskelijat voisivat saada opiskelumateriaalin itselleen yliopiston opiskelijakirjaston kautta. Yhteinen hanke on merkittävä, sillä tämänkaltaista yhteistyötä ei aikaisemmin ole ollut. Hankkeen tarkoituksena onkin pohtia yhdessä kokonaistilannetta ja suunnitella kirjastopalvelun tulevaisuutta. Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaiden välillä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa opiskelija voi etsiä ja lainata sähköistä materiaalia, ääni- ja pistekirjoja eri pohjoismaiden tietokannoista.
Linkkejä ja lisätietoa
- Celia näkövammaisten kirjasto - oppimateriaalipalvelut
- Daisy-äänikirjat
- Lukemisesteisten korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalvelut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Jenni Mölkänen. 2009.
- Norjan ääni- ja pistekirjakirjasto (NLB)
- Ruotsin Äänikirja ja pistekirjoituskirjasto (TPB)
- Universell.no