Kohti esteetöntä akateemisuutta

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan eli HYY:n päämääränä on esteetön ympäristö. ”Esteettömyys tarkoittaa sellaista ympäristöä, jossa kaikki ihmiset – niin vammaiset kuin vammattomatkin – pystyvät toimimaan yhdenvertaisesti riippumatta ominaisuuksistaan tai elämäntilanteistaan. Tilojen, palveluiden ja tiedotuksen tulee olla jokaisen saavutettavissa riippumatta esimerkiksi liikuntakyvystä tai apuvälineiden käytöstä”, HYY:n nettisivuilla kerrotaan. Ajatus on kaunis, mutta miten se mahtaa toteutua käytännössä?

Vuonna 2006 Helsingin yliopiston esteettömyystyöryhmä julkaisi Ritva Laaksonvirran johdolla esteettömyyskartoituksen. Työryhmä oli luodannut vammaisten opiskelijoiden todellisuutta opiskelijalähtöisesti, esimerkiksi haastattelujen avulla. Opiskelun esteitä tarkastellaan hyvinkin erilaisten vammojen kannalta. Esteeksi voi muodostua yhtä lailla huono kuuluvuus kuin kaikuisa tai hälyinen tila. Valaistus voi olla häikäisevä tai pelkästään kehno. Tiloissa voi olla vaikea liikkua tai joustamattomat
opintomenettelyt voivat aiheuttaa hankaluuksia. Myös syrjinnän aiheuttamia vaikeuksia tutkittiin.

Liikkumisen via dolorosa

Työryhmä muistuttaa, että pelkkä ohjeistus ja suositukset eivät sinällään riitä tuottamaan esteettömyyttä. Hankkeen tärkeimmäksi saavutukseksi nimetäänkin siihen osallistuneiden yksiköiden piirissä virinnyt aito kiinnostus asiaan. Opiskelijoiden ja henkilökunnan haastattelut paljastivat kuitenkin, että esteettömyyshankkeessa riittää savottaa tulevinakin vuosina, vaikka vammaisen opiskelijan elämää voitaisiin helpottaa yllättävänkin pienten muutosten avulla. Apuvälineiden käyttöön ja saatavuuteen liittyi ongelmia. Tiedonkulku palveluista ja kommunikoinnin apuvälineistä takelteli. Opiskelumateriaalin hankkiminen koettiin hankalaksi, samoin tiedon hankinnassa keskeisten yliopiston verkkosivujen ja
intranetin käyttö.

Raskaat ovet, portaat ja kynnykset hankaloittavat myös edelleen monen yliopistolla
liikkuvan elämää.  ”Rakennuksiin päästäkseen vammainen henkilö joutuu yleensä kulkemaan eri reittiä
kuin muut”, raportti valistaa. Todellakin: Omakohtaisesta kokemuksesta voin todeta, että esimerkiksi päärakennuksen Senaatintorin puoleisen, niin sanotun vanhan puolen hillittömän jyrkkien portaiden päässä olevista ovista keppien kanssa selviytyminen on sellainen via dolorosa, että siitä tiensä taistelleelle voisi jo myöntää mitalin. Historian siipien havinan sävyttämät portaikot marmoripatsaineen ovat kauniita katsella, mutta liikuntavammaiselle pahin painajainen. Työryhmä yllättyi siitä, kuinka moni opiskelija kärsii hälystä ja erilaisista kuulemisen ongelmista luennoilla. Jokainen hentoäänisen luennoitsijan täpötäydellä johdantokurssilla korviaan höristellyt opiskelija lienee kuitenkin raportin kanssa samaa mieltä.

Kaiken kaikkiaan raportista saa kuitenkin kuvan, että vaikka esteitä on riittämiin,
oma-aloitteinen ja aktiivinen vammainen opiskelija kyllä pärjää ja pystyy
opiskelemaan siinä missä muutkin.

HYY vammaisten asialla

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY kertoo tapahtumistaan ja palveluistaan nettisivujen, Ylioppilaslehden ja jäsenjärjestöille jaettavien tiedotteiden kautta. HYY:ssä vammaisten asioita hoitaa sosiaalipoliittinen sihteeri Elina Turunen, jonka tehtäviin kuuluu neuvonta ja tasa-arvon edistäminen. Ylioppilaskuntaan kuuluu noin 260 järjestöä, joista vain Erilaiset oppijat on ensisijaisesti vammaisten asialla. Muita järjestöjä muistutetaan tasa-arvosta esimerkiksi yhdenvertaisuusaiheisen julisteen avulla. Juliste on kuin muistilista, jonka avulla järjestöjä herätellään huomioimaan jäsenistön erilaiset tarpeet.
”Tärkeää olisi esimerkiksi, että tapahtumia järjestettäessä kerrottaisiin, miten liikuntarajoitteiset osallistujat pääsevät tapahtumapaikalle”, Elina Turunen selittää.

Yliopiston taholta opiskelijoille tiedottaminen tapahtuu opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteiden kautta. Erityisjärjestelyistä tiedottaa opintoneuvoja Juha Alasentie. Yliopisto pitää yllä vammaisten opiskelijoiden sähköpostilistaa, jonka kautta tieto kulkee listalla oleville. Esteettömyysasioissa HYY:llä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan vain Vanhan ylioppilastalon ja Unicafen toimintaan. Iso kompastuskivi on kuitenkin Uuden ylioppilastalon hissittömyys, myöntää Elina Turunen.

Pyörätuolilla liikkuvan on melko mahdotonta päästä talon A-rapussa olevaan HYY:n keskustoimistoon, mutta ongelma on ratkaistu niin, että liikuntavammainen kävijä voi soittaa kadulta toimistoon, ja kertoa palvelutarpeensa. Tarvittaessa B-rapussa on toisessa kerroksessa hissi, jonka luokse pääsee kadulta, kunhan avustaja ensin laittaa portaisiin luiskan paikoilleen. Näin on mahdollista päästä kolmannen
kerroksen kokoustiloihin. Rakenteilla olevasta Leppäsuon uudesta ylioppilastalosta ”pitäisi tulla esteetön”, Turunen sanoo - mutta lisää uskovansa vasta, kun näkee.

Kannattaa lähteä vaikuttamaan

Hän kertoo, että vammaisen opiskelijan tilanne huomioidaan yliopistossa pääsykoevaiheesta lähtien. Tehtävät saa tarvittaessa sähköisessä muodossa, ja yliopiston erikoistenttitiloissa on tarjolla tietokoneita niitä tarvitseville. Myös vastausaikaa voidaan tapauskohtaisesti pidentää. Mikäli kurssi pidetään tilassa, johon liikuntarajoitteinen opiskelija ei pääse, kannattaa ajoissa ilmoittaa halukkuudestaan osallistua kurssille, jolloin kurssin luentotila vaihdetaan esteettömään.

Elina Turunen toivoo, että vammaiset opiskelijat olisivat aktiivisemmin mukana tasa-arvoisen ja toimivan opiskeluympäristön luomisessa. Palautetta tulee kovin vähän, hän harmittelee. ”Paras tieto on kuitenkin käyttäjäkokemus”. ”Vaatikaa, asiat tapahtuvat hitaasti, mutta aina jotakin tapahtuu!”

Yhdenvertaisuuteen liittyvissä yleisissä kysymyksissä kannattaa yleensä ensin neuvotella laitoksen henkilöstön kanssa. Syrjintätapauksissa Elina Turunen neuvoo ottamaan yhteyttä HYY:n häirintäyhdyshenkilöiden lisäksi myös yliopiston tasa-arvovaltuutettuun Terhi Saarikoskeen. Hän voi tarpeen mukaan toimia myös välittävänä osapuolena.

Yliopisto-opinnoista kiinnostuneita Elina Turunen neuvoo olemaan aktiivisia ja hankkimaan itse tietoa eri tahoilta. Pääsykokeeseen ilmoittautuessa kannattaa myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmoittaa erikoisjärjestelyjen tarpeesta.

Lisätietoa:
HYY:n sivut (www.hyy.fi)
Alma-intranet
Esteettömyystyöryhmä, Ritva Laaksovirta 29. 12. 2006: Alma mater omnibus. Helsingin
yliopiston esteettömyyshankkeen raportti ja suositukset.

Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 5/2008. Tukilinja-lehteä julkaisee Suomen Vammaiskoulutuksen Tukihdistys ry.